Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Yksinäisyys on kokemus siitä, etteivät omat ihmissuhteet ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyyden kokemus voi olla seurausta sosiaalisten verkostojen ja ihmissuhteiden puuttumisesta tai vähäisyydestä, tai ihmissuhteiden laadullisesta, emotionaalisesta puutteesta.
Useimmat meistä voivat tunnistaa hetkiä, jolloin on itse kokenut yksinäisyyden tunnetta. Kuten tunteille on ominaista, ne voivat tulla ja mennä lopulta ohitse. Ajoittainen yksinäisyys on siten inhimillistä ja normaalia. Jos yksinäisyyden kokemus pitkittyy, on kuitenkin syytä huolestua. Pitkäkestoinen yksinäisyyden kokemus on haitallista ja altistaa monille psyykkisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistukselle ja itsetuhoisuudelle. Yksinäisyys on usein hyvin ahdistava ja kivulias tunnekokemus. Tutkimuksissa on osoitettu, että yksinäisyyden kokemus aktivoi aivoissamme samoja alueita, jotka aktivoituvat fyysisen kivun yhteydessä. Toisin sanoen yksinäisyys todella tekee kipeää!
Yksinäisyyteen voi liittyä kokemus ulkopuolisuudesta ja ajatuksia siitä, ettei kukaan välitä, minkä vuoksi yksinäisyyden kokemus saa ihmisen usein vetäytymään yhä enemmän sosiaalisista suhteistaan ja ottamaan etäisyyttä toisiin ihmisiin. Yksinäisyyttä kokeva saattaa vältellä hakeutumista sosiaalisiin tilanteisiin ja näin mahdollisuuksia suhteiden syntymiseen tai syventymiseen ei synny.
Yksinäisyyden kokemusta voi olla vaikea myöntää ääneen siihen kytkeytyvän häpeän tunteen vuoksi. Yksinäisyyttä kokiessa saattaa herkästi ajatella, että ei kelpaa, että on huono tai riittämätön tai että itsessä on jotain vikaa. Yksinäisyyden kokemuksista voi olla vaikeaa kertoa edes läheisimmille ihmisille, sillä häpeä kehottaa vaikenemaan.
Jokaisella meistä on kuitenkin mahdollisuus toimia yksinäisyyden vähentämiseksi niin omalla kuin toistemme kohdalla. Puheeksi ottaminen, kokemusten jakaminen ja yksinäisyydestä puhuminen ovat merkittäviä keinoja toivon lisäämiseksi, ja niillä on häpeän kahleita rikkova vaikutus. Tieto siitä, ettei ole kokemuksensa kanssa yksin tai ainoa helpottaa usein oloa lisäämällä yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Yhteenkuuluvuuden tunne ja läheisyys toisiin ihmisiin ovat ihmisen perustarpeita. Tarvitsemme jokainen hyväksytyksi tulemista sellaisina kuin olemme, parhaimmillamme ja heikoimmillamme. Meille jokaiselle on tärkeää saada kokemuksia siitä, että tulemme nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Meistä jokaisella on myös hetkiä, jolloin tarvitsemme tukea, lohdutusta ja kannattelua. Tähän kaikkeen todella tarvitsemme toisiamme!
Seuraavien kysymysten avulla haastamme pysähtymään ja pohtimaan, mitä voisit tehdä oman tai toisten yksinäisyyden vähentämiseksi, ja tarjoamme joitakin ehdotuksia. Voit valita niistä omaan tilanteeseesi sopivimpia keinoja.
- Millaisista asioista olet kiinnostunut? Millaista seuraa kaipaat?
Toiminta, jossa ihmisiä yhdistävät samat kiinnostuksen kohteet, on keino lisätä mahdollisuuksia tutustua toisiin ihmisiin, verkostoitua ja löytää yhteenkuuluvuutta jonkin samanhenkisen ryhmän kanssa. Mieti, millaisista asioista olet kiinnostunut ja etsi mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia tai osallistu esimerkiksi ainejärjestösi toimintaan. Esimerkiksi SportUnin jäsenenä voit osallistua korkeakouluyhteisön omien urheilu- ja liikuntaseurojen toimintaan. Myös erilaiset sovellukset, kuten Meet Up voivat auttaa tutustumaan toisiin ihmisiin!
- Oletko sinä kokenut yksinäisyyttä? Voisitko jutella kokemuksistasi jollekin läheiselle tai muulle luottohenkilölle?
Joskus voi tuntua, ettei ole ketään kenelle jutella. Luottamuksellista keskustelutukea on kuitenkin saatavilla matalalla kynnyksellä mm. seuraavista tahoista:
-
- Erilaiset chatit, kuten teemoitetut Nyyti Ry:n chatit, Sekasin-chat ja Tukinetin palvelut.
- Päivystävät puhelimet, kuten Mieli ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0111 (auki 24/7).
- Yliopiston ohjauspalvelut, kuten Navigaattori ja Yhteiset ohjauspalvelut.
- Keskustelutukea voit saada myös seurakuntien oppilaitostyön kautta.
- SPR:n ystävätoiminnan kautta voit alkaa itse tukihenkilöksi (toiselle) yksinäiselle, mikä voi lisätä toimijuuden tunnetta.
- Haluatko työstää yksinäisyyden kokemusta itsenäisesti?
Puhumisen ja keskustelemisen lisäksi omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen itsenäinen tutkiminen vahvistaa itsetiedostusta ja tukee yksinäisyyttä helpottavien uusien toimintatapojen löytämistä:
-
- HelsinkiMission Yksinäisyys-tehtäväkirja avuksesi (ilmaiseksi ladattavissa) auttaa käsittelemään ja lievittämään yksinäisyyden kokemuksia. Kirjaan sisältyvän tiedon ja harjoitusten avulla voit tutkia yksinäisyyteen liittyviä tunteitasi, ajattelutapojasi itsestä ja muista sekä käyttäytymistäsi ja vuorovaikutustapojasi.
- Voisitko kysyä opiskelukaverilta, mitä hänelle kuuluu ja onko hän kokenut yksinäisyyttä etäopiskelutilanteessa? Voisitko tehdä jotakin jonkun läheisen/yksinäisen auttamiseksi?
Aina voi kysyä kuulumisia, olla kiinnostunut ja kuunnella. Aina voi osoittaa, että välittää! Jos et tiedä, mitä sanoa, voit todeta tämän ääneen. Läsnäoleva kuuntelu riittää ja voi helpottaa yksinäisyyden tunnetta merkittävästi. Joskus, kun kokemukselle ei löydy sanoja, myös arkisten asioiden yhdessä puuhastelu, kuten yhdessä opiskelu ja ihan tavanomaisista asioista jutustelu ovat mitä parhainta tukea toiselle!
- Voisitko ottaa aktiivisen roolin opiskelukaveriporukassasi tai yksittäisellä kurssilla ja kannustaa muita yhdessä opiskeluun ja kohtaamiseen? Millaiset käytännöt tai pienet teot voisivat lisätä kohtaamismahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja välittämisen ilmapiiriä opiskeluarjessa?
Esimerkiksi viikoittaiset kokoontumiset etäyhteydellä opiskelukaverin tai pienryhmän kanssa opiskelutehtävien tai lukupiirityöskentelyn merkeissä tuovat opiskeluun rytmiä ja vertaistukea vahvistaen myönteistä opiskelufiilistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta opiskeluyhteisössä. Rajoitusten salliessa opiskelijat voivat hyödyntää opiskelun sujumisen tueksi kampuksen tai kirjaston tiloja yhdessä opiskeluun.
Yhteiset päivästartit esimerkiksi zoomissa tai teamsissä opiskelukaverin tai pienryhmän kanssa, missä jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset työskentelytavoitteet kyseiselle päivälle käydään yhdessä läpi, sitouttavat opiskeluun luomalla myönteistä sosiaalista painetta ja vahvistavat opiskelumotivaatiota itsenäisessä opiskelussa. Myös taukojen vietto yhdessä esim. etäkahvihetkien merkeissä ja säännöllisten lounastapaamisten sopiminen voivat tukea yhteenkuuluvuuden tunnetta etäopiskelussa.
- Näetkö sinä vaikuttamisen mahdollisuuksia laajemminkin? Kiinnostaisiko sinua tehdä aktiivisia tekoja yksinäisyyttä ennaltaehkäisevän ja vähentävän työn edistämiseksi omassa opiskeluyhteisössäsi?
Matalan kynnyksen toiminnan kautta sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen on hyvä tapa puuttua yksinäisyyteen! Selvitä, mitä mahdollisuuksia oman ainejärjestösi toiminta tai opiskeluyhteisösi kerhotoiminta tarjoavat ja lähde mukaan!
-
- Tutustu opiskeluyhteisössämme juuri meneillään olevaan vapaa-ajan toiminnan luotsaukseen, vielä ehtii mukaan!
-
- Esimerkiksi SPR:n ystävätoiminnan kautta voit alkaa itse tukihenkilöksi yksinäiselle .
-
- Jaa omat keinosi ja ideasi yksinäisyyden vähentämiseksi etäopiskelussa: Opintopsykologit keräävät Padlettiin opiskelijoiden keinoja yksinäisyyden vähentämiseksi etäopiskelussa.
Mukavia opiskeluhetkiä ja yhteenkuuluvuutta kevääseen toivottavat
opintopsykologit Sonja, Taija, Simo ja Hanna
Lähteitä:
Niina Junttilan puheenvuoro ”Miten tunnistaa yksinäinen lapsi ja nuori” Psykologi-messuilla vuonna 2017.
Niina Junttilan puheenvuoro Mielenterveyden keskusliiton järjestämässä Hyvinvoinnin iltakoulussa 14.12.2020: Miksi yksinäisyys satuttaa ja sairastuttaa?
Psykopodiaa-podcast: Yksinäisyys – vieraana Niina Junttila.
Psykopodiaa podcast: Yksinäisyys: kuuntelijakysymykset. Vieraana Niina Junttila.
