On tavallista, että erityisesti kriisien alkuvaiheessa herää erilaisia tunteita, kuten pelkoa, surua ja vihaa. Ahdistus ja huoli voivat olla jatkuvasti mielessä. Mielessä voivat sekoittua omaa elämää ja läheisiä koskevat huolet, sekä laajemmin maailmantilannetta ja tulevaisuutta koskevat huolet. Aluksi mielessä on usein paljon kysymyksiä, tiedontarve on suuri ja uutisia tulee seurattua jatkuvasti.
Monen mielessä myllertää, mutta ulkoisesti saatamme reagoida hyvin eri tavoin. Yksi voi olla ahdistunut, toinen vihainen, kolmas huolissaan ja neljättä voi itkettää kovasti. Joku ei välttämättä reagoi ulkoisesti juuri mitenkään, mutta se ei kerro välinpitämättömyydestä tai tunteettomuudesta. Kriisiin voi reagoida ja suhtautua monella tapaa riippuen esimerkiksi henkilön omasta historiasta ja kokemuksista, sekä voimavaroista ja ominaisuuksista.
Kriisitilanteisiin liittyy tyypillisesti hyvin paljon epäselvyyttä, epävarmuutta ja kysymyksiä, joihin ei ole saatavilla vastauksia. On inhimillistä ja tavallista, että tuota epävarmuutta on hyvin vaikea sietää. Tilanteen sekä omien tunteiden ja huolien tunnistaminen ja jäsentäminen voi lisätä selkeyttä ja auttaa rauhoittamaan mieltä, vaikka vastauksia kysymyksiin ei löytyisikään.
Erityisesti ajatus sodasta voi herättää pelkoa ja stressireaktioita niissäkin ihmisissä, jotka itse ovat ja joiden läheiset ovat tällä hetkellä aivan turvassa. Välillä voikin olla tarpeen muistuttaa itselleen, että täällä Suomessa olemme turvassa.
Kriisien keskellä on erityisen tärkeää pitää huolta omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja toimintakyvystä. Huolehdi siis ainakin seuraavista:
- Kiinnitä huomio oman arjen jatkamiseen ja pyri pitämään kiinni tavallisista rutiineistasi. Huolehdi erityisesti perustarpeista, kuten säännöllisestä syömisestä ja unesta.
- Rajoita tarvittaessa median seuraamista itsellesi ja omalle sietokyvyllesi sopivalla tavalla. Koko ajan ei ole tarpeen seurata uutisia ja somea, vaan on tärkeää saada ajatukset välillä muihin asioihin.
- Tee myös mukavia ja rauhoittavia asioita. On tärkeää säännöllisesti rauhoittaa mieltä ja kehoa, ja mukavien asioiden tekeminen auttaa jaksamaan vaikeiden aikojen yli. Tee sellaisia asioita, jotka juuri sinulle tuovat hyvää mieltä, myönteisiä kokemuksia tai auttavat rauhoittumaan. Nämä voivat olla pieniä ja arkisiakin asioita, kuten ulkoilu luonnossa, ystävän tapaaminen, kupillinen teetä tai lämmin suihku.
- Älä jää huoliesi kanssa yksin, vaan juttele ajatuksistasi muiden kanssa. Mikäli huolet kuormittavat kovasti tai häiritsevät merkittävästi opiskeluun keskittymistä, hae tukea matalan kynnyksen palveluista.
Muista, että itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä vaan vastuullisuutta. Arkisten asioiden jatkaminen, mukavien asioiden tekeminen ja elämän hyviin asioihin kiinnittyminen on olennainen osa jaksamisesta huolehtimista myös kriisitilanteessa, eikä tarkoita toisten kärsimyksen vähättelyä. Jos sinulla on huoli esimerkiksi läheisistäsi, on hyvä muistaa, että kovin pitkään et jaksa olla toisten tukena ja apuna, jos et huolehdi myös omasta jaksamisestasi.
Niistä, joita kriisi eniten koskettaa, edellä mainitut ohjeet voivat tuntua vaikeilta noudattaa. Silloin ystävien, läheisten ja yhteisön tuki on erityisen tärkeää. Pidetään siis huolta toisistamme!
Opintopsykologit Taija, Simo, Sonja ja Pauli
