Opettajan työ näyttäytyy vasta-alkajalle helposti lähinnä oppituntien valmisteluna ja pitämisenä. Nykyisin moni opettaja on mukana kehitys- ja hanketyössä. Myös opetussuunnitelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen suunnittelu sekä toteutus on osa opettajan näkymätöntä työtä.
Varhaiskasvattajan taustalla ammatillisiin opettajaopintoihin tullut Outi Moilanen on kiitollinen siitä, että hänelle vinkattiin mahdollisuudesta suorittaa kehittämistyö hankkeessa. Samalla löytyi nimittäin harjoittelumahdollisuuskin ja Outi kokee saaneensa laajemman kokonaiskäsityksen opettajan koko työprosessista.
- Eihän sitä koskaan tiedä. Sanotaan, että työpaikkaa olisi hyvä vaihtaa viiden vuoden välein. Siinä mielessä haluan pitää ovet avoinna, mutta en lähtenyt ammatillisen opettajan koulutukseen uusi työpaikka mielessäni. Halusin monipuolistaa osaamistani, kuvailee varhaiskasvatuksen johtajana työskentelevä Outi Moilanen, haastatteluhetkellä yhtä oppimistehtävää vaille valmis ammatillinen opettaja.
Hän aloitti opiskelunsa toukokuussa 2020 Päivi Lehtosen opiskelijaryhmässä. Kehittämistyöstä keskusteltaessa Päivi antoi arvokkaan vinkin katsella TAOKin hankelistaa hieman sillä silmällä.
- Minulla on aiempaa kokemusta yliopiston tutkimusryhmätyöskentelystä, joten ajatus kehittämishankkeista tuntui heti kiinnostavalta. Hankkeita selaillessani löysin paljon mukavia aiheita, mutta osa kiinnostavista hankkeista olivat jo loppumaisillaan tai juuri loppuneet. Tulevaisuus ja uraohjaus kiinnostivat, joten päädyin lopulta Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeeseen ja otin yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Outi Rantaseen, hän kertoo.
Tuossa vaiheessa sana uraohjaus tuntui käsitteenä vielä hieman epämääräiseltä. Sen sijaan tulevaisuudentutkimus, hiljaiset signaalit ja tulevaisuusmetodit tutuivat ajatuksina tutummilta. Uraohjaukseen Outi otti tuntumaa tutustumalla perusteorioihin ja määrittelemällä käsitteen itselleen perusteellisesti. Tutustumisen myötä oma innostus ja motivaatio aihetta kohtaan lisääntyi ja Marja Keräseltä sai vinkkejä kehittämistyön eteenpäin viemiseen.
Hankkeeseen hän lähti mukaan ainoana opiskelijana, mutta sai työparikseen ja mentorikseen teollisuusteknologian lehtorin Heikki Yli-Rämin, josta oli suuri apu työskentelyssä. Syntyi ajatus ”Tulevaisuuden uraohjaus” -koulutuksesta. Ajatuksesta kasvoi kahden opintopisteen verkko-opintojakso ”Tulevaisuuden urapolkuja”.
- Opintojakson ideointi ja toteutus oli prosessimaista ja hyvin opettavaista työskentelyä. Rakensin kurssin kolmen teeman ympärille. Aluksi opiskelijat pohtivat minuuttaan ja omaa osaamistaan suhteessa tämän hetken työelämään ja työelämätaitoihin, sen jälkeen he tutustuivat analyysivälineiden avulla oman alansa tulevaisuudennäkymiin ja loivat erilaisia skenaarioita mitä haluaisivat tulevaisuudelta. Lopulta he tekivät pienen suunnitelman tulevaisuuden urapolustaan, Outi Moilanen kertoo.
Kurssin suunnitteluvaiheessa heräsi kiinnostus päästä myös pilotoimaan opintojaksoa. Näin Outi yhdisti myös osan harjoittelustaan hanketyöhön. Opintojakso toteutettiin vapaasti valittavina opintoina ja sen suoritti 17 opiskelijaa eri tekniikan aloilta TAMKista. Kurssi koostui kuudesta luennosta ja kuudesta oppimistehtävästä. Luennoille oli mahdollista osallistua tai katsoa ne itselleen sopivana aikana tallenteina.
- Oli antoisaa saada kokemus ja palaute kurssista. Esimerkiksi opiskelijoiden monipuoliset tulevaisuudensuunnitelmat olivat kiinnostavaa luettavaa, sillä osa suuntasi katseensa kymmenen vuoden ja osa 30 vuoden päähän. Siinä missä toinen pohti jatko-opintoja, toinen oli jo löytänyt oman paikkansa työelämässä ja kolmas pohti opiskelua aivan eri alan työtehtäviin, hän kuvailee.
Opintojakso sai hyvää palautetta ja tarvetta sen järjestämiselle on jatkossakin. Opiskelijoiden näkemykset siitä, olisiko uraohjausjakso hyödyllisin opintojen alku- vai loppuvaiheessa tosin hieman erosivat.
Kehittämistyön myötä Outi Moilanen sai hyvän käsityksen myös Ohjaus tulevaisuuden työhön -hankkeen toiminnasta.
- Ohjaushankkeita on paljon, mutta näen ne hyvin tarpeellisina. Tämä hanke on suunnattu selkeästi tekniikan puolelle. Laajalla toimialalla uraohjausta tarvitaan entistäkin enemmän. Kyselyiden ja opiskelijoiden tarvekartoitusten avulla hankkeessa on saatu paljon palautetta tuen tarpeesta. Ehkä kokemukset siirtyvät lopulta myös opetussuunnitelmatasolle, potentiaalia ainakin olisi, hän kuvailee.
Hanketyöskentelyn yhdistämistä opettajankoulutukseen Outi Moilanen suosittelee lämpimästi kaikille opiskelijoille. Erityisen hyvin hän näkee hanketyön sopivan niille, joilla ei ole vahvaa oppilaitosyhteisöä ympärillään opiskeluaikana. Onneksi opettajankouluttajat muistuttavat hankkeiden sopivuudesta kehittämistyöksi. Outin mukaan asiaa voisi painottaa vieläkin enemmän.
Kun kysyn, aikooko uraohjaukseen hurahtanut opeopiskelija nyt sitten hakea seuraavassa haussa TAOKin opo-opintoihin, saan vastaukseksi iloisen naurun.
- Olen opiskellut koko ajan vuodesta 2013 asti, Yamkia, kasvatustiedettä, opeopintoja. En ole varma, uskaltaisinko ehdottaa lisäopiskeluja aivan heti esimiehelleni. Mutta tietenkin opiskelun aikana opo-opinnot alkoivat kiinnostaa. Erkkaopen opinnotkin kiinnostavat, sillä erkka-asiat ovat olleet lähellä sydäntäni jo pitkään. Mistäs sitä koskaan tietää, elinikäisen oppiminhan on tätä päivää, hän naurahtaa.
Teksti: Heli Antila
Kuvat: Outi Moilasen arkisto.
Kommentit