Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Pienet osaamiskokonaisuudet – kuka maksaa ja miksi kyse ei ole vain rahasta

Tämä blogikirjoitus perustuu ajatuksiin kahdesta paneelikeskustelusta, joissa pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin työelämän ja korkeakoulujen näkökulmista: Marraskuussa 2025 PINKO-hankkeen webinaarissa painottuivat yritysten arjen odotukset, ja joulukuussa 2025 POIJU-hankkeen paneelissa osaamiskokonaisuuksien tulevaisuus, rahoitus ja rakenteet. Yhteinen havainto molemmissa keskusteluissa oli selvä: kysymys ei ole vain rahasta, vaan arvosta, ajasta, rakenteista ja vastuista.

Jatkuvan oppimisen kipupisteet ja mahdollisuudet ammatillisissa opettajakorkeakouluissa

POKOT-hankkeen verkkotyöpajassa 9.12.2025 ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK) asiantuntijat pysähtyivät pohtimaan jatkuvaa oppimista ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Valtakunnallisen POKOT-hankkeen ja TAMKin toimiin liittyvä AOKK opettajille sekä jatkuvan oppimisen rajapinnassa toimiville päälliköille ja asiantuntijoille suunnattu verkkotyöpaja osallisti liki neljääkymmentä teemasta kiinnostunutta valtakunnallisesti. Keskusteluissa nousi esiin tuttuja teemoja: hiljaisten signaalien tunnistaminen, muutosjoustavuuden tarve ja kyky reagoida nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Tekoälyn vaikutukset opettajan työhön nähtiin edelleen ajankohtaisena kysymyksenä.

Uutta osaamista TKI-hankkeista

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu korkeakouluopetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä edistävää TKI-toimintaa [1]. Vaikka TAMKissa tehdäänkin TKI-toimintaa, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta tarkasteltaessa TAMKin TKI-toiminnan volyymi on TAMKin kokoon suhteutettuna pientä [2]. TAMK tavoittelee TKI-toimintansa kolminkertaistamista 2030 vuoteen mennessä. Tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista lähestymistapaa TKI-toiminnan kehittämiseen.

Pienet osaamiskokonaisuudet kiinnostavat vai kiinnostavatko sittenkään?

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tapahtumia on tällä hetkellä useita sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden tarpeellisuus on siis nostettu voimakkaasti esille. POIJU -hankkeessa selvitimme jo aikaisemmin, että työelämä ei ole niinkään kiinnostunut opintopisteistä vaan osaamisesta, kun taas korkeakoulut haluavat pitää kiinni mitattavasta ja tarkemmin määriteltävistä kokonaisuuksista (Piiroinen, Järvinen & Pirhonen 2025). Lokakuun työpajassa halusimme selvittää korkeakouluhenkilöstön näkemyksiä työelämän kokemuksista.

Uudelleen käytettävä kuitupohjainen munakenno jakaa pakkausalan ammattilaisten mielipiteet

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – BioPak -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää puukuitupakkausten takaisinottoa ja uudelleenkäyttöratkaisuja. Uudelleenkäytöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan pakkausratkaisun uudelleen käyttöä samassa tarkoituksessa, kuin mihin se on suunniteltu. Tähän liittyen hankkeessa on kehitetty konseptin omaisesti kuitupohjaisten kanamunakennopakkausten uudelleen käyttöön liittyvää ideaa, jonka toimivuudesta tarvitaan kuluttajilta näkemyksiä. Tarkoituksena on haarukoida kuluttajien näkemyksiä ja asenteita kuitupohjaisten uudelleenkäytettävien kananmunapakkausten kestävyydestä ja kiertotaloudesta BioPak-hankeen RoadShowssa eri paikkakunnilla.

Pienet yritykset pinteessä - osaaminen avaimena uuteen nousuun

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Selvitysten mukaan pk-yritysten taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin. Käytännössä tämä näkyy erityisesti palvelualalla, jossa viidennes yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Toisaalla kerrotaan, että kymmenet tuhannet yritykset, etenkin pienet toimijat, ovat lopettaneet viime aikoina. Osaamisen kehittäminen voi olla avain uuteen nousuun.

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – Anniinan matka BioPak-hankkeessa

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut (BioPak) -hanke edistää siirtymää kohti kestävämpiä pakkausratkaisuja. Sen tavoitteena on kehittää puukuitupohjaisia pakkauksia ja edistää niiden takaisinottoa ja uudelleenkäyttöä. Hanketta toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) sekä Oulun yliopiston Mittaustekniikan laitos (MITY). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (EAKR). Työ jatkuu vuoteen 2027 asti, ja sen aikana etsitään ratkaisuja, jotka vievät pakkausteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Yhdessä kohti korkeita unelmia!

Romako korkeakoulutukseen -hanke polkaistiin käyntiin maaliskuussa, johon itse hyppäsin mukaan toukokuun puolivälissä. Siirryin projektipäällikön tehtäviin byrokraattisesta organisaatiosta, jossa toimin viranomaistehtävissä työllisyyden hoidon parissa. Jo heti alkuvaiheessa TAMK on vaikuttanut minusta hyvin joustavalta ja kehittämisorientoituneelta organisaatiolta. Minulle on ollut yllättävää, miten päätöksiä tehdään tarvittaessa nopeastikin ja viedään saman tien käytäntöön. Tämä toimintatapa vaatii ”viranomaistyypille” hieman totuttelemista, mutta olen jo hyvää vauhtia pääsemässä mukaan!