Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Tarvitseeko amisope erityistä osaamista?

Ammatillisen koulutuksen kenttä muuttuu jatkuvasti. Opetuksen yksilöllistyminen, erityisen tuen tarpeiden kasvu ja digitalisaatio edellyttävät henkilöstöltä jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kehittäminen ei ole enää yksittäisiä koulutuksia, vaan strategista, rakenteisiin kiinnittyvää ja yhteisöllistä toimintaa. Tässä artikkelissa esitellään Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU)-hankkeen (2025) työpajoissa koottuja malleja ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön osaamista erityisen tuen kontekstissa. Ilman systemaattista osaamisen vahvistamista riskinä on, että erityisen tuen toteutus jää satunnaiseksi ja kuormittavaksi. Mallit tarjoavat välineitä, joilla opettaja voi toimia pedagogisesti laadukkaasti ja samalla ylläpitää työhyvinvointia. Mallit on koottu alueellisissa työpajoissa Pirkanmaalla ja Satakunnassa syksyllä 2024 ja keväällä 2025. Mallien kehittämistyö jatkuu edelleen.

Siltoja kohti korkeakoulua

Ohjausalan asiantuntijoina tiedämme, että jokainen kohtaaminen on yksilöllinen. Jokainen tarina alkaa eri paikasta, kulkee omaa reittiään ja tuo mukanaan myös kysymyksiä, joihin ei aina löydy valmista vastausta. Romako-hankkeessa tämä moninaisuus on erityisen näkyvää: kuljemme romanikulttuurista tulevien oppijoiden rinnalla heidän valitsemillaan koulutuspoluillaan ja rakennamme siltoja kohti korkeakoulutusta. Tarjoamme ohjausta, vertaistukea, erilaisia pajoja ja mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Hanketta toteutetaan TAMKin ja Diakin yhteistyönä ja tekemisen ydin on lopulta hyvin inhimillinen. Se on kohtaamisissa, keskusteluissa, oivalluksissa ja joskus myös hiljaisissa hetkissä, joissa syntyy kenties enemmän kuin mitä sanat voisivat kuvata.

Tutkimuksen luotettavuus hankkeissa – erityisesti kyselytutkimusten haasteet ja ratkaisut

Hankkeiden ensisijaisena tehtävänä on kehittää toimintaa, palveluja ja osaamista. Kehittämistoiminnassa tarvitaan usein tutkimusta, jotta päästään vaikuttaviin tuloksiin. Kyselyt ovat yksi hanketoiminnassa käytetty tiedonkeruun muoto. Kyselyillä voidaan myös arvioida hankkeiden onnistumista. Mutta kuinka varmistamme, että kyselyt tuottavat luotettavaa tietoa? Luotettavuus ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta – se on hankkeen uskottavuuden ja vaikuttavuuden perusta. Kyselyihin liittyvä problematiikka aktivoitui IkäteknosNet-hankkeen alussa tehdessämme selvitystä kyselynä.

Arviointi osana todistusta pienissä osaamiskokonaisuuksissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen linjaus (2023) toimii korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksenä. Linjaus määrittelee tiedot, jotka tulee vähintään esittää todistuksessa. Yhtenä todistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että osaamistavoitteiden saavuttaminen on arvioitu. Arvioinnin menetelmät tulee julkaista. Menetelmien tulee olla luotettavia, ja niiden perustana tulee olla arvioitavien osaamistavoitteiden luonne. Kun nämä tiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla, se helpottaa sekä osaamisen tunnistamista että mahdollista osaamisen tunnustamista eri koulutuksellisissa ja ammatillisissa yhteyksissä.

Yhteistyöllä tehdään tulevaisuuden talousosaajia – miten JOTPA-koulutuksen suunnittelu kolmen ammattikorkeakoulun voimin onnistuu

JOTPA-koulutukset (Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvellukeskus) on suunnattu työssä oleville ja työttömille tietyn alan osaajille, jotka haluavat päivittää taitojaan. DigiEsgo-koulutus suunniteltiin taloushallinnon ammattilaisille, joiden opinnoista oli jo aikaa. Alan osaamisiin ovat digitalisaatio, tekoäly ja kestävyysraportointidirektiivit tuoneet uusia vaatimuksia. Vuonna 2022 EU julkaisi määrämuotoiset ESRS-standardit, mikä loi yritysten taloushallinnon henkilöstölle uudenlaisia osaamistarpeita liittyen raportointiin ja tiedolla johtamiseen.

Pienet osaamiskokonaisuudet – kuka maksaa ja miksi kyse ei ole vain rahasta?

Tämä blogikirjoitus perustuu ajatuksiin kahdesta paneelikeskustelusta, joissa pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin työelämän ja korkeakoulujen näkökulmista: Marraskuussa 2025 PINKO-hankkeen webinaarissa painottuivat yritysten arjen odotukset, ja joulukuussa 2025 POIJU-hankkeen paneelissa osaamiskokonaisuuksien tulevaisuus, rahoitus ja rakenteet. Yhteinen havainto molemmissa keskusteluissa oli selvä: kysymys ei ole vain rahasta, vaan arvosta, ajasta, rakenteista ja vastuista.

Jatkuvan oppimisen kipupisteet ja mahdollisuudet ammatillisissa opettajakorkeakouluissa

POKOT-hankkeen verkkotyöpajassa 9.12.2025 ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK) asiantuntijat pysähtyivät pohtimaan jatkuvaa oppimista ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Valtakunnallisen POKOT-hankkeen ja TAMKin toimiin liittyvä AOKK opettajille sekä jatkuvan oppimisen rajapinnassa toimiville päälliköille ja asiantuntijoille suunnattu verkkotyöpaja osallisti liki neljääkymmentä teemasta kiinnostunutta valtakunnallisesti. Keskusteluissa nousi esiin tuttuja teemoja: hiljaisten signaalien tunnistaminen, muutosjoustavuuden tarve ja kyky reagoida nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Tekoälyn vaikutukset opettajan työhön nähtiin edelleen ajankohtaisena kysymyksenä.

Uutta osaamista TKI-hankkeista

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu korkeakouluopetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä edistävää TKI-toimintaa [1]. Vaikka TAMKissa tehdäänkin TKI-toimintaa, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta tarkasteltaessa TAMKin TKI-toiminnan volyymi on TAMKin kokoon suhteutettuna pientä [2]. TAMK tavoittelee TKI-toimintansa kolminkertaistamista 2030 vuoteen mennessä. Tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista lähestymistapaa TKI-toiminnan kehittämiseen.