Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Tekoälyagentti on jatkuvan oppimisen tulevaisuus

Sitran Megatrendit 2026 tiivistää osuvasti ajan hengen: teknologia ja talous ovat murroksessa, ja tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa (Sitra 2026). Samalla tekoäly haastaa tiedon instituutioita – tutkimusta, koulutusta ja päätöksentekoa. Tekoäly muuttaa yhteiskunnan perustaa niin syvästi, että meidän on kysyttävä, mitä se merkitsee oppimiselle, opiskelulle ja osaamiselle. Tämä ei ole vain koulutuspolitiikkaa, vaan tulevaisuuskysymys koko Suomelle.

Asiantuntijoiden osaaminen hankkeiden voimavarana

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on toteuttaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jossa erilaiset hankkeet ovat keskeisessä roolissa. Hankkeiden onnistuminen perustuu hanketoimijoiden osaamiseen, mutta usein myös ulkopuolinen asiantuntemus tuo niihin ratkaisevaa lisäarvoa. Asiantuntijat tuovat mukanaan työelämän kokemusta, näkemyksiä ja erityisosaamista, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi hakkkeiden työpajoissa, kyselyissä, haastatteluissa tai pilotointien arvioinnissa. Ulkopuolisia asiantuntijoita voidaan hyödyntää hankkeen kaikissa vaiheissa ideoinnista suunnitteluun ja arviointiin. He voivat toimia ohjausryhmän jäseninä, työelämän edustajina tai hankkeen kohderyhmänä.

SPOTLOG-hankkeen viimeinen kokemustenvaihtotapaaminen Aveirossa

Kohti vaikuttavampia ja kestävämpiä kaupunkilogistiikan ratkaisuja! Interreg Europe -rahoitteisen SPOTLOG-hankkeen viimeinen kansainvälinen Exchange of Experience -tapaaminen kokosi tammikuussa 2026 eurooppalaiset hankekumppanit ja sidosryhmät Aveiroon, Portugaliin. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi syvällisen katsauksen kestävän ja sosiaalisesti vastuullisen kaupunkilogistiikan kehittämiseen, yhdistäen alueellisen politiikan tarkastelun, tutkimusperustaisen keskustelun sekä konkreettiset yritys- ja kohdevierailut.

Kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelut seutukaupungeissa

Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Turun ammattikorkeakoulu (Turun AMK) ja Yrityssalo toteuttavat yhdessä Kansainväliset opiskelijat harjoitteluun ja töihin seutukaupunkeihin KOHTA -hanketta (ESR+). Hankkeen tavoitteena on edistää kansainvälisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluja Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen seutukaupungeissa. Loppuvuodesta 2025 hankkeessa toteutettiin opiskelijakysely, jonka tarkoituksena oli selvittää kansainvälisten opiskelijoiden ajatuksia liittyen harjoitteluun seutukaupungeissa.

Yhteistyöllä vaikuttavuutta energiamurrosta edistävän koulutuksen kehittämiseen

Sidosryhmäyhteistyö on keskeistä Älyverkko-oppia -hankkeessa toteutettavan koulutuskokonaisuuden sisältöjen kehittämisessä. Tämä näkyy konkreettisesti hankkeen sidosryhmiä osallistavissa toimenpiteissä, joita ovat olleet muun muassa syksyllä 2025 toteutettu osaamistarpeita kartoittanut kysely sekä sitä seuranneet haastattelut. Näiden muodossa toteutettu osaamistarveselvitys pohjusti hankkeen ensimmäistä työpajaa, joka järjestettiin helmikuussa TAMKilla.

Yritysten oppimismallit murroksessa – ketteryyttä, jatkuvuutta ja työelämälähtöisyyttä

Yritysten oppimismallit ovat parhaillaan voimakkaassa muutoksessa. Työelämän murros, teknologinen kehitys ja osaajapula vaativat koulutusratkaisuja, jotka ovat aiempaa ketterämpiä, nopeampia ja paremmin työhön ja arkeen integroituvia. Suomessa tarve on erityisen suuri: opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan (2023) jopa vajaa puoli miljoonaa työikäistä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Tämä korostaa joustavan oppimisen rakenteiden merkitystä.

Jokainen voi olla prosuumeri - herneistä voi aloittaa

Urban Prosumers -hanke päätti tarjota TAMK konferenssin pop up -pisteellä karkkien sijaan herneitä, ohjeen niiden viljelyyn ja näin prosumerismin kokeiluun. Prosumerismi tarkoittaa sitä, että kansalaiset voivat toimia sekä tuottajan (prosumer) että kuluttajan (consumer) roolissa. Haasteeseen tartuttiin innokkaasti ja monella tamkilaisella jo toivottavasti kasvaa ikkunalaudalla herneenversoja aamiaisleivän päälle laitettavaksi.

Tarvitseeko amisope erityistä osaamista?

Ammatillisen koulutuksen kenttä muuttuu jatkuvasti. Opetuksen yksilöllistyminen, erityisen tuen tarpeiden kasvu ja digitalisaatio edellyttävät henkilöstöltä jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kehittäminen ei ole enää yksittäisiä koulutuksia, vaan strategista, rakenteisiin kiinnittyvää ja yhteisöllistä toimintaa. Tässä artikkelissa esitellään Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU)-hankkeen (2025) työpajoissa koottuja malleja ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön osaamista erityisen tuen kontekstissa. Ilman systemaattista osaamisen vahvistamista riskinä on, että erityisen tuen toteutus jää satunnaiseksi ja kuormittavaksi. Mallit tarjoavat välineitä, joilla opettaja voi toimia pedagogisesti laadukkaasti ja samalla ylläpitää työhyvinvointia. Mallit on koottu alueellisissa työpajoissa Pirkanmaalla ja Satakunnassa syksyllä 2024 ja keväällä 2025. Mallien kehittämistyö jatkuu edelleen.

Siltoja kohti korkeakoulua

Ohjausalan asiantuntijoina tiedämme, että jokainen kohtaaminen on yksilöllinen. Jokainen tarina alkaa eri paikasta, kulkee omaa reittiään ja tuo mukanaan myös kysymyksiä, joihin ei aina löydy valmista vastausta. Romako-hankkeessa tämä moninaisuus on erityisen näkyvää: kuljemme romanikulttuurista tulevien oppijoiden rinnalla heidän valitsemillaan koulutuspoluillaan ja rakennamme siltoja kohti korkeakoulutusta. Tarjoamme ohjausta, vertaistukea, erilaisia pajoja ja mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Hanketta toteutetaan TAMKin ja Diakin yhteistyönä ja tekemisen ydin on lopulta hyvin inhimillinen. Se on kohtaamisissa, keskusteluissa, oivalluksissa ja joskus myös hiljaisissa hetkissä, joissa syntyy kenties enemmän kuin mitä sanat voisivat kuvata.

Tutkimuksen luotettavuus hankkeissa – erityisesti kyselytutkimusten haasteet ja ratkaisut

Hankkeiden ensisijaisena tehtävänä on kehittää toimintaa, palveluja ja osaamista. Kehittämistoiminnassa tarvitaan usein tutkimusta, jotta päästään vaikuttaviin tuloksiin. Kyselyt ovat yksi hanketoiminnassa käytetty tiedonkeruun muoto. Kyselyillä voidaan myös arvioida hankkeiden onnistumista. Mutta kuinka varmistamme, että kyselyt tuottavat luotettavaa tietoa? Luotettavuus ei ole pelkkä tekninen yksityiskohta – se on hankkeen uskottavuuden ja vaikuttavuuden perusta. Kyselyihin liittyvä problematiikka aktivoitui IkäteknosNet-hankkeen alussa tehdessämme selvitystä kyselynä.