Hyppää sisältöön

TAMK-blogi

Mitä Tampereen ammattikorkeakoulussa tapahtuu ja mistä puhutaan juuri nyt – lue tästä blogista!

Kuuluuko, näkyykö? Mitä opin ensimmäisenä ja toivottavasti viimeisenä koronavuonna

Jos olisin arvannut vuosi sitten 17.3.2020 jäädessäni väliaikaisesti Covid-19-pandemian takia etätöihin, mitä kaikkea vuosi toisi tullessaan, tuskin olisin uskonut. Olin aloittanut vuodenvaihteessa uudessa työtehtävässä erikoissuunnittelijana (huh mikä titteli, sopii tosin erikoisvuoteen) Liiketoiminta-osaamisyksikössä ja uusien asioiden ja työtehtävien opettelu ja haltuunotto oli vasta pääsemässä vauhtiin.

Opiskelijat kehittivät muovien migraatiotutkimusta

”Migraatiomenetelmän kehitystyö PIHI-hankkeelle oli mielenkiintoinen kokemus. Aihepiiri oli uusi ja kiinnostava ja siihen perehtyminen oli antoisaa. Oli hienoa nähdä, kuinka opiskelijaryhmämme sitoutui työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen", kolmannen vuoden laboratoriotekniikan opiskelija Saara Puranen kertoo. Saara työskentelee projektiryhmässä, joka oli mukana kehittämässä menetelmää muovien migraatiomääritykseen TAMKin kemian laboratoriossa. Projektiryhmän muut jäsenet olivat laboratoriotekniikan opiskelijat Krista Kannisto ja Noora Karumaa sekä biotuotetekniikan opiskelijat Senni Hernesniemi ja Taru Piispanen.

Digitaalinen murros liiketoimintamahdollisuuksien liikkeelle panevana voimana

Yritysten kilpailuympäristön muutokset luovat liikkeelle panevaa voimaa, jolloin uudistumisen paine on jatkuvaa. Tällainen paine saa helposti toivomaan viisasten kiveä tai ainakin nyrkkisääntöjä sille, kuinka uudistua nopeasti, kilpailukykyisesti ja tavoittaa kestävää kilpailuetua. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme yritysten uudistumisen alkuhämärää eli niitä hetkiä, kun on tarve tunnistaa liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyviä epäjatkuvuuksia.

Asiakas hukassa?

Jälleen kerran eräässä konferenssissa esiteltiin kuva, missä nostettiin asiakaslähtöisyys tuotantolähtöisyyden rinnalle ja peräänkuulutettiin siirtymistä asiakaslähtöisyyden suuntaan. Minusta tuntui, että tämän olen nähnyt ja kuullut aiemminkin, ja monta kertaa. Olen melko varmasti törmännyt asiakaslähtöisyyteen ensimmäisen kerran jo 80-luvun alussa opinnoissani kauppakorkeakoulussa. Luentomuistiinpanoja ei enää ole jäljellä, mutta uskaltaisinpa melkein lyödä vetoa asiasta. Ja jos sitä on tuolloin meille opetettu, sen historian täytyy ulottua esikasari-aikaan. Mutta aina vaan teema pulpahtelee ”uutena” esiin milloin missäkin.

Kultaa etsimässä kiertotaloudesta

Vuonna 1870 noin kaksisataa kullanhuuhtojaa etsi kultaa Lapin puroista ja kaivauksista. Nykyään kultaa ja muita arvometalleja kierrätetään ilman vaskoolia ja hakkua muun muassa vanhoista elektroniikkapiirilevyistä rouhimalla ja kemiallisesti erottelemalla. Vanhat tietokoneet, kännykät, pädit ja taulutelkkarit jatkavat uusien tuotteiden raaka-aineina kiertoaan. Olisivat siinä kullankaivajat olleet ihmeissään, jos nykyajan touhuista tietäisivät.

Maski kasvoilla, miten välitän inhimillisyyttä kohtaamisissa muistisairaan ihmisen kanssa?

Muistisairaan ihmisen inhimillinen kohtaaminen maskeilla ja etäisyyksin vaatii uudenlaista viestintää, vuorovaikutukseen tarvitaan uusia kehonosia. Masked Singer Suomi -ohjelma pyörii tv:ssä ja kisaajien todellista henkilöllisyyttä arvuutellaan kiihkeästi. Kuka on maskin takana? Samaa on arvuuteltu kuluneina kuukausina erilaisissa kohtaamistilanteissa. Erilaisten suojainten käyttö on tuonut eteen odottamattomia vuorovaikutustilanteita, joista selviytymiseen on tarvittu luovuutta, uusia toimintatapoja sekä syvää inhimillisyyttä.

Vuorovaikutukselliset keinot etäopetuksessa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi

Törmäsimme viime syksynä HUBSin (silloisen Y-kampuksen) valmentajan Minttu Ripatin kirjoittamaan blogikirjoitukseen: "Miten opettaja voi vähentää opiskelijan kuorman tunnetta etäolosuhteissa?". Marraskuussa TAMKin hyvinvoinnin ohjaaja Annina Vilkas jatkoi aiheesta otsikolla: ”Miten voimme tukea oppimista ja vahvistaa osallisuutta?”. Aiheet ovat ajankohtaisia edelleen, kun jatkamme kevätlukukauden etäopetuksena.

Aivoterveyden asialla – Aivoja pitää helliä ja huoltaa

”Korvissa surisee ja aivot tuntuvat pään sisällä, nouseekohan korvista höyry”. Onko tuttu tunne etätyöpäivänä palaverista toiseen kulkiessa, ilman tauon tai paikan vaihdon mahdollisuutta? Tai monien keskeytysten jälkeen, kun olet työstänyt tärkeää, keskittymistä vaativaa tehtäviä ja joutunut keskeyttämään työskentelysi lukuisia kertoja, vastataksesi puhelimeen tai kollegalle ja tehdäksesi kiireellisen tehtävän alta pois.

Tekoäly rekrytoinnin apukätenä

Tekoäly on yksi tämän hetken puhutuimmista aiheista. Se pitää sisällään laajan kokonaisuuden ja tuo mukanaan monia ominaisuuksia, joita pyritään hyödyntämään lähes kaikilla aloilla. Terminä tekoäly on vaikeaselitteinen sen luonteen takia. Tekoälyllä tarkoitetaan koneiden kykyä toimia monimutkaisessa ympäristössä ilman jatkuvaa ohjausta sekä kykyä parantaa toimintaansa oppimalla aikaisemmista tilanteista. Tekoäly ominaisuuksineen pystyy moneen, mutta ihmisen älykkyyden tasolla se ei vielä ole.