Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Kestävän rakentamisen kansainvälinen nykytila – Havaintoja World Building Conferencesta

Osallistuimme Kira Circularis-hankkeen asiantuntijoina toukokuun lopussa järjestettyyn World Building Conferenceen Purduen yliopistossa Yhdysvaltojen Indianassa. Kansainvälisen rakentamisen tutkimuksen yhdistyksen CIB:n järjestämän konferenssin läpileikkaavina teemoina olivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t). Kestävät tutkimusaiheet, viherpesun välttäminen alan murroksessa ja asiantuntijoiden tulevat koulutustarpeet nousivat esiin konferenssissa. Lisäksemme Suomi ja Tampereen korkeakouluyhteisö olivat vahvasti edustettuna, sillä Hervannassa apulaisprofessorina toimiva Piia Sormunen valittiin CIB:n varapuheenjohtajaksi ja vetämään rakentamisen tekoälytutkimuksen ryhmää.

Uusi ammatillinen seikkailu: hoitotyön asiantuntijana teollisuuden maailmassa

Seikkailu alkoi siitä, kun minulta kysyttiin, että lähdenkö mukaan. No joo, lähdenhän minä. Mutta mihin? Noilla puheilla lupauduin mukaan Business Finlandin rahoittamaan, maaliskuun 2025 lopussa päättyneeseen Co-Creation hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli koota yhteistyöyrityskonsortio, joka hakee uutta kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa iäkkäille ihmisille kehitettävillä, saavutettavilla ja hyvinvointia edistävillä ateriapakkauksilla. Täytyy myöntää, että hankkeesta muodostui mielenkiintoinen ammatillinen seikkailu.

Code of Silence – Vaikenemisen koodi

Edellisellä tehtävällä naispotilas ei olisikaan halunnut sairaalaan ja löi pariani poskeen, johon tuli komea mustelma. Seuraavalla tehtävällä, kun olin polvistuneena lattialla, sitoakseni potilaan vuotavaa päähaavaa (hänen päätään oli taputeltu patterin reunaan), takanani oli yllättäen reilun kokoinen rottweiler. Koira hyväksyi hoitomenetelmäni ja tuhahti, mutta potilaan mielestä ”vitun ämmän” toiminta oli liian hidasta päähaavan sitomisessa. Teimmekö näistä HaiPro-ilmoitukset?

Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa

Kiertotalous ja vihreän siirtymän ratkaisut ovat tuotteiden valmistajien ja arvoketjun kaikkien toimijoiden sekä kuluttajan arkipäivää. Aurinko- ja tuulienergia sekä romumetallin kierrätys ovat hyviä esimerkkejä. Tuotteen valmistuksessa uusiutuvat, uudelleen käytettävät ja kierrätettävät raaka-aineet, tuotteen uudelleen käytettävyys ja uusiutuva energia tarjoavat mahdollisuuksia, haasteita ja kilpailuetua. Uusiutuvan biomassan ja sivuvirtojen käyttö energian tuotannossa tekee tuotantoyksiköstä energiaomavaraisen ja mahdollistavat tuotteelle esimerkiksi ympäristösertifikaatin ja -merkin. Prosessiteollisuuden sivuvirrat ja kierrätettäväksi suunnitellut tuotteet ja ratkaisut sekä kierrätysmateriaalit ja -komponentit haastavat yrityksiä. Kustannustehokkaat tuotantotekniset ratkaisut ja tuotteiden käyttäjäkokemus vaativat kehitystyötä ja pilotointia.

Konepaja-akatemia 2.0: Yhteiskehittämisellä kohti tulevaisuuden koulutusta

Konepaja-akatemia 2.0 on TAMKin ja Saskyn yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden koulutusmalleja, osaamisen siirtoa ja koulutusteknologioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät yritykset, koulutusorganisaatiot ja asiantuntijat, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamista voidaan kehittää tehokkaammin ja kohdistaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Keskeisiä teemoja ovat VR- ja simulaatiopohjaisen oppimisen kehittäminen, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät sekä perinteisten koulutusmallien modernisointi. Näitä aiheita käsiteltiin myös Konepaja-akatemian yhteiskehittämisen työpajassa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyivät konkreettisiksi kehitysaskeliksi.

Kehitysvammaisten oikeudet terveydenhuollossa: Equal Treatment -hankkeen loppuseminaari

Marraskuun 26. päivänä 2024 osallistuin Brysselissä Equal Treatment -hankkeen loppuseminaariin, jossa keskusteltiin tärkeästä teemasta: kehitysvammaisten erityistarpeista ja oikeuksista terveydenhuollossa. Tapahtuma järjestettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (EESC), ja se kokosi yhteen terveydenhuollon ammattilaisia, päättäjiä, tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja henkilöitä, joilla on omakohtaisia kokemuksia kehitysvammaisuudesta.

Open Space MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen kehittämisympäristönä

Tamkilla järjestetty MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen toinen verkostotyöpaja keräsi sote-alan ammattilaisia yhteen. Tunnelma oli lämmin ja utelias, kun aloittelimme Tampereen ammattikorkeakoululla 13. helmikuuta sote-alan verkostoitumistapahtumaa. Tapahtuma oli osa MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen viiden verkostotyöpajan sarjaa. Paikalle ja verkkoon oli kerääntynyt yhteen noin 50 sote-alan ammattilaista sekä muiden alojen asiantuntijoita. Mukana oli myös sosiaalialan erityisasiantuntijaksi opiskelevia ylemmän tutkinnon opiskelijoita.

Inkluusio ei ole vain mielen hyvinvointia tukeva tekijä, vaan myös koko työyhteisön vahvuus ja rikkaus

Mielen hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja sen tukeminen tuntuu subjektiivisena kokemuksena siitä, että olemme osallisena yhteisössä, jossa tulemme hyväksytyksi sellaisina kuin olemme. Osallisuus osana inkluusion laajaa kokonaisuutta viittaa siihen, että jokainen yhteisön jäsen saa kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty omista lähtökohdistaan (Booth, 2017). Tämä kokemus vaikuttaa suoraan mielen hyvinvointiin, sillä me kaikki tarvitsemme tunnetta kuulumisesta ja arvostetuksi tulemisesta. Inklusiivisella toimintakulttuurilla (Booth & Ainscow, 2002; 2016) on monia ulottuvuuksia, jotka voivat tukea niin yksilön kuin yhteisönkin hyvinvointia.