Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Osaamisen tasoluokittelu pienissä osaamiskokonaisuuksissa

Työelämässä ei kysytä opintopisteitä – kysytään, mitä osaat ja millä tasolla. Tämä on keskeinen haaste pienille osaamiskokonaisuuksille: miten kuvata niiden tuottama osaaminen niin, että työnantaja ymmärtää nopeasti, mitä osaaminen tarkoittaa käytännössä? Korkeakouluissa tehty kehitystyö korostaa, että osaamisen kuvausten tulee olla yhteismitallisia, selkeitä ja työelämälähtöisiä. Mutta pelkkä osaamistavoitteiden lista ei riitä – tarvitaan myös tapa kuvata osaamisen taso ja kehittyminen. Millainen voisi olla työelämälähtöinen malli?

Fokuksessa kestävän liikkumisen prosumer-ratkaisut kaupungeissa

Prosumerismilla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää kestävän liikkumisen siirtymää kaupungeissa. Osallistumisen matala kynnys, näkyvät hyödyt, nopea palaute ja yhteisöllisyys olivat asiantuntijoiden tunnistamia onnistumisen elementtejä prosumerismille. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat kansalaisten tuottama data, resurssien yhteiskäyttö ja yhteisöjen tuottamat kokeilut, jotka tarvitsevat tuekseen kaupunkien, yritysten ja eri verkostojen tukea.

Kaupunkilainen ruokajärjestelmän tekijänä – mitä fokusryhmät kertoivat ruokaprosumerismista?

Ruokajärjestelmä on murroksessa. Koko ruokajärjestelmän on pakko uudistua, jotta voimme toimia yhden maapallon rajoissa. Murros koskee ruuan tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Se näkyy arjessa esimerkiksi ruokavalioiden, paikallisen tuotannon ja osallistumisen tapojen muuttumisena. Perinteinen jako tuottajiin ja kuluttajiin ei enää riitä kuvaamaan tätä todellisuutta. Urban Prosumers hankkeen fokusryhmissä tarkasteltiin, miten kaupunkilaiset toimivat samanaikaisesti ruoan tuottajina ja kuluttajina – siis prosumereina – ja millaiset käytännöt tukevat tätä muutosta arjen tasolla.

Energiayhteisöt osana kaupungin energiajärjestelmää – fokusryhmäkeskusteluiden antia

Sähköenergian pientuotannon kasvu on tärkeä osa käynnissä olevaa energiamurrosta. Erityisesti aurinkosähkö on mahdollistanut energiayhteisöjen syntymisen, sillä lähestulkoon huoltovapaata uusiutuvan energian tuotantoa ei ole aiemmin ollut tarjolla. Lisäksi pientuotannon kustannustehokkuus on oleellisesti parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä on tehnyt järjestelmistä entistä houkuttelevimpia. Kun pientuotantoon yhdistetään myös energiavarastot, järjestelmän käyttömahdollisuudet paranevat entisestään. Urban Prosumers– hankkeen energia-aiheisessa fokusryhmässä keskusteltiin niistä tekijöistä, joilla kaupungin sisäisten energiayhteisöjen syntymistä pystyttäisiin entisestään edistämään.

Prosumerismia kokeillaan Tampereella elävässä laboratoriossa

Laboratorio on tuttu ympäristö luonnontieteiden ja teknologian tutkijoille. Siellä voidaan tehdä kokeellista tutkimusta niin, että häiritsevät ulkoiset tekijät suljetaan pois hankaloittamasta tutkimuksen etenemistä ja tulosten arviointia. Yhteiskunnallisia ilmiöitä ei voi eristää laboratorioon. Uusien liiketoimintamallien ja sosiaalisten innovaatioiden kokeileva kehittäminen ja tutkiminen tapahtuu väistämättä keskellä ihmisten arkea, elävässä laboratoriossa eli Living Labissa.

Tekoälyn nykytila ja tulevaisuus – näkymiä AIKO hankkeen ensimmäisestä työpajasta

AIKO hankkeen ensimmäinen työpaja käynnisti yhteisen keskustelun tekoälyn nykytilasta, kehityssuunnista ja käytännön vaikutuksista. AIKO-hanke koostuu Tampereen Ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston rinnakkaisista projekteista. Työpajan tavoitteena oli luoda osallistujille ja hankkeen toimijoille yhteinen ymmärrys siitä, missä tekoälyn kehityksessä mennään nyt ja mihin suuntaan ollaan menossa.

SIX Super hankkeen KV-vaihtoviikko Tšekkiin vahvisti SIX Superin yhteistyöverkostoja

Keväällä 2026 toteutettu SIX Super -hankkeen KV -vaihtovierailu Tšekkiin tarjosi konkreettisen näkymän siihen, miten digitaalisia kaksosia, virtuaaliympäristöjä ja älykästä tuotantoa hyödynnetään osana modernia autoteollisuutta. Mladá Boleslavin ja Kvasinyn tehdasympäristöt sekä keskustelut yhteistyöstä Škoda Auto Universityn kanssa osoittivat, miten kansainväliset verkostot voivat synnyttää uusia mahdollisuuksia opetukseen, tutkimukseen ja yritysyhteistyöhön.

Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo -hanke etenee vahvasti – kevään pilotit boostaavat työllistymistä

TAMKin koordinoimassa Kaksikielinen korkeakoulutus KaksKo -hankkeessa pilotoidaan kaksikielisiä opintojaksoja tekniikan aloilla. Ammattiaineen englanninkieliseen opetukseen sisällytetään suomen kieltä soveltuvin osin, tavoitteena vahvistaa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden suomen kielen taitoa, jotta he tulevaisuudessa voisivat työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin Suomessa. (Vartiainen, 2025; Kaksikielinen korkeakoulutus – KaksKo, ei pvm.)

Työurapeili – väline yli 55-vuotiaiden työhyvinvoinnin, osaamisen ja työuran tarkasteluun

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Osaamisvaatimukset kehittyvät, työurista tulee yhä yksilöllisempiä ja työhyvinvoinnin merkitys korostuu entisestään. Samalla organisaatioilta edellytetään kykyä tunnistaa ja tukea henkilöstön tarpeita eri uravaiheissa. Miten työntekijä voi pysähtyä oman tilanteensa äärelle? Entä miten organisaatio voi tukea tätä systemaattisesti? Näihin kysymyksiin vastaa Työurapeili – sähköinen arviointityökalu, joka tekee näkyväksi työhyvinvoinnin tilanteen, osaamisen ja työuran keskeisiä ulottuvuuksia.