Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kategoria: Hanketoiminta

Pienet osaamiskokonaisuudet – kuka maksaa ja miksi kyse ei ole vain rahasta

Tämä blogikirjoitus perustuu ajatuksiin kahdesta paneelikeskustelusta, joissa pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin työelämän ja korkeakoulujen näkökulmista: Marraskuussa 2025 PINKO-hankkeen webinaarissa painottuivat yritysten arjen odotukset, ja joulukuussa 2025 POIJU-hankkeen paneelissa osaamiskokonaisuuksien tulevaisuus, rahoitus ja rakenteet. Yhteinen havainto molemmissa keskusteluissa oli selvä: kysymys ei ole vain rahasta, vaan arvosta, ajasta, rakenteista ja vastuista.

Jatkuvan oppimisen kipupisteet ja mahdollisuudet ammatillisissa opettajakorkeakouluissa

POKOT-hankkeen verkkotyöpajassa 9.12.2025 ammatillisten opettajakorkeakoulujen (AOKK) asiantuntijat pysähtyivät pohtimaan jatkuvaa oppimista ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Valtakunnallisen POKOT-hankkeen ja TAMKin toimiin liittyvä AOKK opettajille sekä jatkuvan oppimisen rajapinnassa toimiville päälliköille ja asiantuntijoille suunnattu verkkotyöpaja osallisti liki neljääkymmentä teemasta kiinnostunutta valtakunnallisesti. Keskusteluissa nousi esiin tuttuja teemoja: hiljaisten signaalien tunnistaminen, muutosjoustavuuden tarve ja kyky reagoida nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin. Tekoälyn vaikutukset opettajan työhön nähtiin edelleen ajankohtaisena kysymyksenä.

Uutta osaamista TKI-hankkeista

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu korkeakouluopetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa ja työelämää sekä aluekehitystä edistävää TKI-toimintaa [1]. Vaikka TAMKissa tehdäänkin TKI-toimintaa, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitusta tarkasteltaessa TAMKin TKI-toiminnan volyymi on TAMKin kokoon suhteutettuna pientä [2]. TAMK tavoittelee TKI-toimintansa kolminkertaistamista 2030 vuoteen mennessä. Tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista lähestymistapaa TKI-toiminnan kehittämiseen.

Pienet osaamiskokonaisuudet kiinnostavat vai kiinnostavatko sittenkään?

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tapahtumia on tällä hetkellä useita sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden tarpeellisuus on siis nostettu voimakkaasti esille. POIJU -hankkeessa selvitimme jo aikaisemmin, että työelämä ei ole niinkään kiinnostunut opintopisteistä vaan osaamisesta, kun taas korkeakoulut haluavat pitää kiinni mitattavasta ja tarkemmin määriteltävistä kokonaisuuksista (Piiroinen, Järvinen & Pirhonen 2025). Lokakuun työpajassa halusimme selvittää korkeakouluhenkilöstön näkemyksiä työelämän kokemuksista.

Uudelleen käytettävä kuitupohjainen munakenno jakaa pakkausalan ammattilaisten mielipiteet

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – BioPak -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää puukuitupakkausten takaisinottoa ja uudelleenkäyttöratkaisuja. Uudelleenkäytöllä tässä yhteydessä tarkoitetaan pakkausratkaisun uudelleen käyttöä samassa tarkoituksessa, kuin mihin se on suunniteltu. Tähän liittyen hankkeessa on kehitetty konseptin omaisesti kuitupohjaisten kanamunakennopakkausten uudelleen käyttöön liittyvää ideaa, jonka toimivuudesta tarvitaan kuluttajilta näkemyksiä. Tarkoituksena on haarukoida kuluttajien näkemyksiä ja asenteita kuitupohjaisten uudelleenkäytettävien kananmunapakkausten kestävyydestä ja kiertotaloudesta BioPak-hankeen RoadShowssa eri paikkakunnilla.

Pienet yritykset pinteessä - osaaminen avaimena uuteen nousuun

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Selvitysten mukaan pk-yritysten taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin. Käytännössä tämä näkyy erityisesti palvelualalla, jossa viidennes yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Toisaalla kerrotaan, että kymmenet tuhannet yritykset, etenkin pienet toimijat, ovat lopettaneet viime aikoina. Osaamisen kehittäminen voi olla avain uuteen nousuun.

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut – Anniinan matka BioPak-hankkeessa

Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut (BioPak) -hanke edistää siirtymää kohti kestävämpiä pakkausratkaisuja. Sen tavoitteena on kehittää puukuitupohjaisia pakkauksia ja edistää niiden takaisinottoa ja uudelleenkäyttöä. Hanketta toteuttavat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) sekä Oulun yliopiston Mittaustekniikan laitos (MITY). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (EAKR). Työ jatkuu vuoteen 2027 asti, ja sen aikana etsitään ratkaisuja, jotka vievät pakkausteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Yhdessä kohti korkeita unelmia!

Romako korkeakoulutukseen -hanke polkaistiin käyntiin maaliskuussa, johon itse hyppäsin mukaan toukokuun puolivälissä. Siirryin projektipäällikön tehtäviin byrokraattisesta organisaatiosta, jossa toimin viranomaistehtävissä työllisyyden hoidon parissa. Jo heti alkuvaiheessa TAMK on vaikuttanut minusta hyvin joustavalta ja kehittämisorientoituneelta organisaatiolta. Minulle on ollut yllättävää, miten päätöksiä tehdään tarvittaessa nopeastikin ja viedään saman tien käytäntöön. Tämä toimintatapa vaatii ”viranomaistyypille” hieman totuttelemista, mutta olen jo hyvää vauhtia pääsemässä mukaan!

SEFI 2025 -konferenssi: Konepaja-akatemia esillä kahdella posterilla

Tampereella järjestetty SEFI 2025 -konferenssi (European Society for Engineering Education) kokosi yhteen noin 400 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa keskustelemaan insinöörikoulutuksen kehittämisestä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. SEFI on Euroopan suurin ja merkittävin insinöörikoulutuksen verkosto, joka tukee korkeakoulujen välistä yhteistyötä, tutkimusta ja hyvien käytäntöjen jakamista.

Haastepöydästä voipi sitten aloitella! -Jaettua traumainformoidun työotteen asiantuntijuutta kypsyttelemässä

Lokakuun alussa kokoontui TAMKilla yhteen kolmen eri ESR+ -hankkeen työntekijät viidestä eri ammattikorkeakoulusta jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä oppimaan toisiltaan traumainformoidun työotteen äärellä. Tapaamisen työpajat olivat täynnä herkkupaloja, ja osallistujat lähtivät kotiin kylläisinä ja tyytyväisinä uusien yhteistyöideoiden kanssa. Yhteyksien rakentaminen, luottamuksen ja turvan luominen ovat traumainformoidun työotteen keskiössä, ja tässä tapahtumassa elettiin niin kuin osallistujien hankekoulutuksissa opetetaan.

Kansainväliset opiskelijat harjoitteluun seutukaupunkeihin – KOHTA-hanke on käynnistynyt!

Ammattikorkeakouluihin saapuu yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita, mutta harjoittelupaikan löytäminen on monelle haasteellista. Samaan aikaan maakuntien seutukaupungeissa etsitään uusia keinoja houkutella ja sitouttaa osaavaa työvoimaa alueille. KOHTA-hanke tukee kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluja sekä vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja seutukaupunkien yhteistyötä, jotta kansainväliset opiskelijat voisivat löytää tiensä harjoitteluun seutukaupungeissa ja alueet saisivat käyttöönsä uutta osaamista.

TAMKin KaksKo-pilotit saivat näkyvyyttä Kielten ja viestinnän opetuksen päivillä

Kaksikielinen korkeakoulutus – KaksKo -hankkeen tavoitteena on varmistaa englanninkielisten tutkintojen opiskelijoille riittävä suomen kielen taito työelämässä pärjäämistä varten. Kielitaitoa vahvistetaan integroimalla suomen kieli osaksi tutkintojen substanssiopetusta. Hankkeen lähtökohdista on kerrottu blogikirjoituksessa KaksKo rakentaa siltaa tutkintokielestä työelämän kieleen (Vartiainen, 2025).

Kamalat isät -verkkovertaisryhmä yhteistyössä MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen kanssa

Kamalat isät -verkkovertaisryhmä on osa Suomen NNKY-liiton koordinoimaa valtakunnallista vertaistoimintaa, joka tarjoaa teini-ikäisten lasten isille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan, saada tukea ja vahvistaa vanhemmuuden taitojaan. Ryhmä toteutettiin elo-syyskuussa 2025 yhteistyössä MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen kanssa, joka keskittyy haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden tukemiseen digitaalisin ja verkostomaisin menetelmin.

REAVES-hankkeen Kick Off – Kestävien luovien ekosysteemien rakentaminen Euroopassa

Syyskuun 16.–18.2025 Alt Madlitzin idyllinen Hotel Gut Klostermühle Saksassa tarjosi inspiroivan ympäristön REAVES – Resilient Ecosystems for AV&M Entrepreneurial Support -hankkeen käynnistystapahtumalle. Tapahtuma kokosi yhteen projektipäälliköitä, tutkijoita ja luovien alojen ammattilaisia Itämeren alueelta ja laajemmin, yhdistäen heidät yhteisen tavoitteen äärelle: vahvistamaan luovia ja kulttuurialoja sektorirajat ylittävän yhteistyön ja innovaatioiden avulla.

Eläköityneestä opettajasta yrittäjäksi – Näin syntyi 60+ Elämäsi valmennus

Osallistuin ystäväni kanssa TAMKin vv. 2024–2025 järjestämään Silver Entrepreneurs -hankkeeseen. EU rahoittaa paljon monikansallisia kehityshankkeita, joissa kehitetään keinoja konkareiden pitämiseksi työelämässä mahdollisimman pitkään. Kansainvälinen Silver Entrepreneurs -hanke oli suunnattu yli 60-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Hankkeesta on aiemmin uutisoinut mm. Aamulehti ja Kauppalehti.

Jatkuva oppiminen ja työelämäyhteistyö - ikuinen lupaus, joka ei vieläkään toimi

Tuoreen kyselyn mukaan sekä korkeakoulut että hyvinvointialueet kokevat yhteistyönsä riittämättömäksi. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että lainsäädäntö velvoittaa ammattikorkeakouluja tarjoamaan työelämän tarpeisiin perustuvaa opetusta yhteistyössä työelämän kanssa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4 & 6 §) ja hyvinvointialueita kehittämään ammatillista osaamista yhdessä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 32 §).