Kuka on pätevä tekemään arvioinnin?
Korkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat pienet osaamiskokonaisuudet osana omaa laadunhallintajärjestelmäänsä. Arviointi on näin osa organisaation normaaleja arviointiprosesseja, jotka auditoidaan ulkoisesti. Korkeakouluissa koulutuksen järjestäjä tai nimetyt arvioijat voivat arvioida suorituksia. Käytännössä arvioija on alan asiantuntijaopettaja tai muu nimetty pätevä henkilö, jolla on osaamiskokonaisuuden sisältöön liittyvä asiantuntemus ja pedagoginen arviointipätevyys. Arvioijan pätevyys ei ole sidottu lakiin nimikkeen tasolla, mutta arvioinnin on täytettävä koulutuksen järjestäjän laatuvaatimukset ja EU:n/OKM:n viitekehyksen mukaiset kriteerit.
Mitä ovat luotettavia arvioinnin menetelmiä?
Vaikka pienien osaamiskokonaisuuksien arviointia koskevissa lähteissä korostetaan luotettavia menetelmiä ja osaamistavoitelähtöisyyttä (Moitus & Harri 2026), ne eivät listaa yksittäisiä menetelmiä, vaan jättävät valinnan koulutuksen järjestäjälle. Arvioinnin tulee kuitenkin täyttää seuraavat vaatimukset: 1) osaamistavoitteet tulee olla kuvattu, 2) arviointikriteerit on julkistettava ja 3) arviointi tulee tehdä luotettavin menetelmin.
Suomalaisen korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen arviointiperiaatteiden mukaisesti luotettavia arviointimenetelmiä osaamisperustaisessa arvioinnissa ovat: suoritus- ja näyttötilanteet, projektit ja kehittämistehtävät, kirjalliset ja analyyttiset tehtävät, tentit ja suulliset arvioinnit, digitaaliset näytöt ja simulaatiot sekä työelämälähtöiset arvioinnit. Menetelmä valitaan aina sen mukaan, mitä osaamistavoitteet edellyttävät, kuten mitataanko teoreettista ymmärrystä vai käytännön taitoja.
Arvioinnin rooli on siis kaksijakoinen: se vahvistaa oppijan omaa ymmärrystä osaamisestaan ja luo samalla ulkopuolisille tahoille luotettavan kuvan saavutetusta osaamisesta. Näin arviointi muodostaa keskeisen osan todistusta ja tukee pienten osaamiskokonaisuuksien tarkoitusta joustavana, tunnistettavana ja vertailukelpoisena oppimisen väylänä. Juuri tässä virallisten koulutustoimijoiden tulee erota muista: korkeakoulujen arvioinnin on lainsäädännön ja ohjauksen mukaisesti kytkeydyttävä vakiintuneisiin käytänteisiin ja systemaattiseen laadunhallintaan.
Lähteet
Korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys (luonnos) korkeakoulujen työn tueksi. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 16.1.2026 osoitteesta https://okm.fi/documents/1410845/180966890/Korkeakoulujen+pienten+osaamiskokonaisuuksien+viitekehys+(luonnos)+korkeakoulujen+ty%C3%B6n+tueksi.pdf/545c3159-a51f-8d23-e615-ee4273aa4b52/Korkeakoulujen+pienten+osaamiskokonaisuuksien+viitekehys+(luonnos)+korkeakoulujen+ty%C3%B6n+tueksi.pdf?t=1696836754057
Moitus, S. & Harri, M.. (2024). Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Haettu 16.1.2026 osoitteesta https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus/pienten-osaamiskokonaisuuksien-laadunhallinta
Opintojen arviointi. (2026). Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, opiskelijan opas. Haettu 16.1.2026 osoitteesta https://opiskelijanopas.tuni.fi/fi/tamk/opintojen-suorittaminen/opintojen-kaytanteet-ja-arviointi/opintojen-arviointi
Osaamisen osoittaminen ja arviointi. (2026) Opetushallitus. Haettu 16.1.2026 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-osoittaminen-ja-arviointi
POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! (2025). Tampereen korkeakouluyhteisö. Haettu 16.1.2026 osoitteesta https://projects.tuni.fi/poiju/
Kirjoittajat: Hannu Järvinen, Jukka-Pekka Pirhonen, Ilkka Piiroinen
Kommentit