Muovihaaste on Euroopassa merkittävä
PLASTIX (Plastics Revolution for European Regions) hankkeessa paneudutaan muovijäteongelmaan hyviä käytänteitä ja ratkaisuja jakamalla. Muovihaaste on sama kaikkialla Euroopassa ja vihreään siirtymään kohti kiertotaloutta tarvitaan monia erilaisia ratkaisuja (mm. materiaalikierron tehostaminen, uudelleenkäytettävyyden parantaminen, uudet biopohjaiset materiaalit). Lisäksi ratkaistavana on esimerkiksi mikromuovien aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat.
Kehittäminen on tehokkainta, kun siinä on koko arvoketju mukana ja näin PLASTIX-hankkeessa toimitaan. Korkeakoulut uuden tiedon tuottajina ovat tärkeä osa myös muovien arvoketjua valmistajien, kierrättäjien ja käyttäjien lisäksi. PLASTIX- hankkeen taustalla ovat EU:n strategiat ja ohjelmat ja sen tuloksena aluepoliittiset ohjauskeinot paranevat, mikä taas johtaa toivottavasti muovien käytön kestävyyden parantamiseen.
Tärkeimmät opit
Englanniksi verkottumistapahtuman nimi on ’On-Site Deep Dive (OSDD)’ eli paikan päällä tapahtuvaa syväsukellusta. Paikkana oli Karlstad Värmlannissa ja järjestävänä organisaationa Paper Province, joka on paikallinen sellu- ja paperiteollisuutta tukeva klusteri.
Karlstad Energi kertoi omassa esityksessään seuraavia lukuja:
- 3 miljoonaa tonnia muovin raaka-ainetta tulee Ruotsissa markkinoille vuosittain (tieto vuodelta 2019), mikä tarkoittaa 120 kg muovia jokaista ruotsalaista kohden vuodessa
- vuosien 2010 ja 2017 muovin käyttö lisääntyi noin 30 kg per asukas
- vain 10 % muovista kierrätettiin vuonna 2020
Erilaisia kehittämisprojekteja on käynnistetty muovin osalta kuten kotilajittelun tehostaminen, paperisen ”Sop-pösenin” lanseeraaminen muovipussien sijaan, yrityksille tarjottava neuvonta, sekä kovamuovin kerääminen jäteasemilla. Ei mitään ”rakettitiedettä” mutta tärkeitä askeleita eteenpäin.
Blue Ocean Closures esitteli kehittämiänsä kuitupohjaisia tuotteita, jolla voidaan korvata esimerkiksi muoviset korkit pakkauksissa. Ensimmäiset korkit ovat tulleet kauppojen hyllylle Ruotsissa. Isompaa pakkausalan toimijaa edusti Stora Enso, ja pakkausten käyttäjää IKEA, jotka kertoiva kestävyyden parantamiseen tähtäävästä kehitystyötään.
Korkeakoulutoimijana tärkeä oli myös vierailu Karlstad University:n kampukselle, kestävämpää pakkaamista tutkivan professorin esitys ja vierailu Circlab:iin sekä Karlstad Innovation Parkiin. Alueella yhteistyö näyttäisi sujuvan eri toimijoiden kesken.
Mitä itse pääsin kertomaan
Jokainen sidosryhmän edustaja valmisteli yhden kalvon, jossa vastasi seuraaviin kysymyksiin: Keitä me olemme? Mitä tarjoamme? Edut? Avaintulosindikaattorit? Tulevaisuuden ideat? Haasteet?
Kerroin, että teemme TKI-projekteja, joihin haemme rahoitusta ja joihin tarvitsemme partnereita. Haasteena toin esiin, että on ollut vaikeaa löytää partnereita, joilla olisi ydinosaamisena kuluttajien käyttäytymisen tutkiminen kierrätyksen näkökulmasta ”consumer engagement”.
Lopuksi
Kolmipäiväinen matka sidosryhmän edustajana oli luksusta: kustannukset kattoi ja käytännön asiat hoiti PLASTIX-projekti, matkaseura oli mitä parhainta, esitykset ja tapaamiset mielenkiintoisia ja hyödyllisiä oman työn ja kehittymisen näkökulmasta.
PLASTIX-hankkeessa on 10 partneria ja sitä vetää Itämeri-instituutti. Lisätietoa hankkeesta löytyy täältä:
Teksti: Silja Kostia, yliopettaja, Soveltavan tutkimuksen keskus (ARC)
Kuva: Silja Kostia
Kommentit