Jokainen voi olla prosuumeri - herneistä voi aloittaa

Urban prosumers -hankkeen pop up – pisteeltä sai mukaan herneitä ja viljelyohjeet. Kuva: Silja Kostia
Urban prosumers -hankkeen pop up – pisteeltä sai mukaan herneitä ja viljelyohjeet. Kuva: Silja Kostia

Urban Prosumers -hanke päätti tarjota TAMK konferenssin pop up -pisteellä karkkien sijaan herneitä, ohjeen niiden viljelyyn ja näin prosumerismin kokeiluun. Prosumerismi tarkoittaa sitä, että kansalaiset voivat toimia sekä tuottajan (prosumer) että kuluttajan (consumer) roolissa. Haasteeseen tartuttiin innokkaasti ja monella tamkilaisella jo toivottavasti kasvaa ikkunalaudalla herneenversoja aamiaisleivän päälle laitettavaksi.

Prosumerismi käytännössä

Urban prosumers -hankkeen tavoitteena on edistää kaupunkilaisten aktiivista roolia ilmastotyössä EU:n Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -mission mukaisesti. Hankkeen kolme keskeistä prosumer -teemaa (liikkuminen, ruoka ja energia) esiteltiin TAMK konferenssin pop up -pisteellä esimerkkien avulla seuraavasti.

Prosumerismi ruokajärjestelmässä tarkoittaa sitä, että ihmiset, yhteisöt ja organisaatiot osallistuvat aktiivisesti sen ruoan tuottamiseen, jota he itse syövät. Se yhdistää kuluttamisen ja tuottamisen, ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten ja mistä ruoka tulee. Konkreettisia esimerkkejä toiminnasta ovat esimerkiksi kaupunkiviljely, yhteisöruokailu, ja luonnontuotteiden keräily ja käyttö.

Energiayhteisö on eri toimijoiden tai alueiden yhteenliittymä, joka hyödyntää yhdessä energiaresursseja, kuten omaa sähkön tai lämmön tuotantoa. Energiayhteisöllä voi oman kulutuksen lisäksi olla omaa energian tuotantoa, varastointia tai myyntiä. Kittilän Levillä sijaitsevat 11 majoituskäyttöön tarkoitettua Aurora-pyramidia on esimerkki energiaprosumerismista. Pyramidit on kytketty mikroverkkoon, joka vastaanottaa energiaa valtakunnan verkosta ja suuresta aurinkovoimalasta, ja se on myös liitetty suureen akkuvarastojärjestelmään.

Kimppakyydit edustavat prosumerismia liikkumisessa: ihmiset ovat liikennepalvelujen käyttäjiä, mutta myös niiden tuottajia. Digitaaliset alustat mahdollistavat arjen matkojen jakamisen, resurssien säästämisen ja yhteisöllisemmän, kestävämmän liikkumisen.

Pop up -pisteellä tamkilaisten oli mahdollisuus jakaa omia kokemuksia ja ideoita prosumerismista. Keskusteluissa ehdotettiin muun muassa osaamismerkkiä prosuumerille, halpoja ”starter kit” -pakkauksia yritysten lahjoituksina ja vaadittiin regulaatioita ja lainsäädäntöä sallivammaksi.

 

Mukaan hankkeen tekemiseen

Urban prosumers -hanke on lähtenyt vauhdilla liikkeelle paneutumalla kirjallisuusselvityksen avulla olemassa olevaan tutkittuun tietoon ja toteuttamalla seitsemän fokusryhmäkeskustelua aktiivisille prosumers -toimijoille Tampereen seudulta ja muualta Suomesta. Hankkeen kick off- tilaisuus järjestetään 16.4. ja kevään aikana yhteiskehittämisen työpajoja energia, liikkuminen ja ruoka teemoista.

Hankkeessa avautuu ensi syksynä haku yhteiskokeiluille, joiden tarkoituksena on löytää ja kehittää uusia ratkaisuja energian, liikkumisen ja ruokajärjestelmän teemoihin. Haussa tarjotaan avustusta kokeiluihin, joten kannustamme lämpimästi erialaisia yhteisöjä, yhdistyksiä, naapurustoja ja kehittäjäryhmiä tarttumaan tilaisuuteen.

Hankkeessa ovat mukana TAMKin lisäksi Tampereen yliopisto (koordinaattori), Ekokumppanit, Tampereen kaupunki ja FCG Finnish Consulting Group (MDI).

 Kuvaterveiset Minttu Rantaselta, tamkilaiselta prosuumerilta. Kuva: Minttu Rantanen.
Kuvaterveiset Minttu Rantaselta, tamkilaiselta prosuumerilta. Kuva: Minttu Rantanen.

 

Hankkeesta enemmän www-sivuilla, josta löytyvät myös SOME-kanavat seurattavaksi: https://projects.tuni.fi/urbanprosumers-fi/

Kirjoittajat: Silja Kostia, Ella Kallio, Jussi Kemmo, Aki Korpela, Sanna Luoto, Timo Rainio, Merja Sinkkonen, Maria Åkerman (TAMKin Urban prosumers – tiimi).

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi