Tavoitteena oli muokata korkeakoulutuksen strategioita opetuksen ja oppimisen osalta vastaamaan muuttuvia työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeita. TAMK oli yksi HERESAn toimijoista. Projektin päätöstapahtumassa Johannesburgissa lokakuun alussa summattiin projektiaikaa ja pohdittiin saavutuksia yhdessä konsortion kesken.
HERESAn taustaa
Sanotaan, että Etelä-Afrikka on portti muualle Afrikkaan, ja Etelä-Afrikka onkin Afrikan mantereen edelläkävijä monessa suhteessa. Korkeakoulutuksen uudistaminen on yksi esimerkki tästä.
Kuten aina uudistuksissa, on selvää, että muutoksen tulee tapahtua maan omista lähtökohdista. Etelä-Afrikan väkiluku on reilu kymmenkertainen Suomeen väkilukuun verrattuna, ja maassa on valtava määrä koulutuksen teemassa toimivia erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä, katto-organisaatioita jne. Ulkopuolisen silmiin, systeemi vaikuttaa hyvinkin sekavalta, mutta onko toiminta ja kehittämistyö näin helpommin hallittavissa? Ehkä päätöksiä on helpompi jalkauttaa erinäisten organisaatioiden kautta ruohonjuuritasolle. Toisaalta haasteeksi voi muodostua toimijaviidakon koordinointi. Miten varmistetaan, että eri toimijat jakavat yhteiset näkemyksen koulutuksen tavoitteista ja tulevaisuudesta? Tämä ei ole helppoa, mutta HERESA-hankkeessa korkeakoulutuksen päättäjät hakivatkin juuri yhteistä näkemystä koulutuksen tulevaisuudesta keskustellen, toisilta oppien ja yhdessä visioiden.
Yhteisöllistä oppimista ja kohtaamisia
Projektin aikana muodostetut CoPit (Communities of Practices) mahdollistivat partnereille oppimisalustan teemoissa; työelämäoppinen, yrittäjyys ja johtaminen. Konkreettisina toimina HERESA-kahvilat ja -työpajat antoivat partnereille mahdollisuuden puhua haasteista, joita jokapäiväisessä työssään kohtaavat, ja mahdollisuuden myös yhdessä näitä haasteita ratkaista.
Oppimisvierailuilla oli suuri kansainvälistymistä edistävä vaikutus. Eurooppalaisten partnereiden järjestämät oppimisvierailut saivat eteläafrikkalaisilta erinomaista palautetta. Vierailut antoivat mahdollisuuden oppia eri maiden koulutussysteemeistä ja opetusmenetelmistä. Vierailut altistivat eteläafrikkalaiset uusille ajatuksille, mm. innostivat heitä pohtimaan opetussuunnitelmia ja oman organisaation käytänteitä uudella tavalla. Päätöstapahtumassa keskusteltiin avoimesti myös, millaisia haasteita uusien toimintamallien juurruttamisessa voi olla. Kehitystyö ei ole helppoa, erityisesti kun tavoite on tuoda systeemiin jotain uutta, mutta säilyttää olemassa oleva hyvä.
Kehitystyö jatkuu
HERESAn päätöstapahtuman tarkoitus oli myös varmistaa projektin tulosten, parhaiden käytänteiden, jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen. Todettiin, että partneriorganisaatiot ovat kukin hyvin erilaisessa tilanteessa. Näin ollen, jokaisen partnerin on laadittava oma strategia, miten kehitystyötä jatketaan. On huolehdittava, että HERESAn aikana oivalletut asiat eivät jää kaunopuheiksi tai yliopistojen johtohenkilöiden ajatuksiksi, vaan juurtuvat osaksi jokapäiväistä työtä, osaksi jokaisen opettajan työkalupakkia.
Konsortiolla on valtava into jatkaa työtä, ja tähän kehittämistyöhön partnerimme haluavat TAMKin kumppanina mukaan.
Lue lisää hankkeesta täältä!
Teksti ja kuva:
Ella Kallio, Projektikoordinaattori, Projektitoimisto
Elina Botha, Lehtori, Sosiaali- ja terveysala
Kommentit