JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -hankkeessa tavoitteenamme on lisätä tietoa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmistä ja soveltamisesta erilaisilla metsäkohteilla. Viestimme myös aiheeseen liittyvistä uusimmista tutkimustuloksista. Koulutamme metsänomistajia siirtämään omat metsänsä soveltuvin osin jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Välitämme tietoa jatkuvan kasvatuksen puunkorjuumenetelmistä sekä lisäämme tietoisuutta siitä, miten erilaisilla metsänkäsittelytavoilla voidaan vähentää metsätalouden negatiivisia ympäristövaikutuksia.
JATKAS-hanke vastasi metsänomistajien hämmennykseen ja kysymyksiin järjestämällä lauantaina 3.10. jatkuvan kasvatuksen webinaarin, jossa puhujina olivat Suomen huippuasiantuntijat muun muassa Tapio Oy:stä, Luonnonvarakeskuksesta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Webinaariin ilmoittautui 120 henkilöä ja lähes koko ajan paikalla oli noin 70 osallistujaa. Webinaari onnistui erinomaisesti ja saatu palaute oli yksinomaan positiivista.
Metsänomistajien toiveita toteuttaen ja monimuotoisuudesta huolehtien
Kalle Vanhatalo Tapio Oy:stä kertoi, kuinka metsänhoidon suosituksissa huomioidaan jatkuva kasvatus. Vuoden 2014 lakimuutoksen myötä metsänomistajille tuli enemmän vapautta metsiensä hoidon suhteen, mutta myös vastuuta. Lähtökohtana suosituksissa on, että metsänhoidon toteutustapa valitaan aina metsänomistajan tavoitteet huomioiden, ja suositukset antavat parhaita käytäntöjä toteutukseen. Vanhatalon mukaan keskeistä on, että metsänomistajalla ja häntä palvelevalla ammattilaisella on sama näkemys tavoiteltavasta lopputuloksesta. Suosituksista hän nosti esiin muun muassa sen, että erityisesti kasvupaikka ja pääpuulaji vaikuttavat siihen, millaisin keinoin jatkuva kasvatus on mahdollista toteuttaa. Myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossa on perusteltua toteuttaa taimikonhoitoa, vaikka tarve onkin pienempi kuin tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa.
Kuten Kalle Vanhatalo, myös Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta totesi, että jatkuva kasvatus ei itsessään takaa monimuotoisuuden toteutumista metsässä. Monimuotoisuutta edistävät toimet kuten säästöpuiden jättäminen, lahopuuston säilyttäminen ja sekapuuston ylläpito kuuluvat sekä tasaikäisrakenteiseen että jatkuvaan kasvatukseen.
Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta esitteli webinaarissa sekä Sauli Valkosen että omia tutkimustuloksiaan. Saarisen mukaan jatkuva kasvatus soveltuu turvemaille hyvin, sillä turpeen vedenpinta ei tällöin vaihtele niin paljon ja negatiiviset vesistövaikutukset vähenevät. Valkosen tutkimustulosten mukaan jatkuvan kasvatuksen menetelmää käytettäessä metsä pitää hakata riittävän harvaksi, jotta taimettumista tapahtuu ja alikasvos menestyy. Valmiissa jatkuvan kasvatuksen (eri-ikäis-) kuusikossa pohjapinta-alan pitäisi hakkuun jälkeen n. 10 – 14 m2/ha riippuen kasvupaikkatyypistä. Muutosvaiheessa tasaikäisestä eri-ikäisrakenteiseksi eli jatkuvan kasvatuksen metsäksi hakkuissa pitää kuitenkin olla paljon varovaisempi tuulenkaatoriskin vuoksi.
Kasvaako raha jatkuvan kasvatuksen puissa?
Jatkuvan kasvatuksen taloudellista puolta käsittelivät esityksissään sekä Pentti Niemistö Luonnonvarakeskuksesta että Minna Kujala Arvometsä Oy:stä. Niemistön mukaan tasaikäisrakenteinen metsä tuottaa jatkuvan kasvatuksen metsää paremmin. Jatkuvan kasvatuksen metsästä tuloja kertyy tasaisesti, kun tasaikäisrakenteisessa metsässä menot kohdistuvat kiertoajan alkupuolelle ja tulot puolestaan loppuun. Kujalan kokemuksen mukaan puolestaan jatkuvan kasvatuksen metsästä saatava nettotulo on korkeampi kuin tasaikäisrakenteisesta metsästä, koska jatkuvan kasvatuksen metsästä hakataan enemmän tukkimitat täyttävää puuta ja uudistamiskustannukset ovat pienemmät. Hänen mukaansa menetelmän suosio on kovassa kasvussa, mutta ongelmana on, että vaihtoehdosta ei aina kerrota metsänomistajalle.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulu ja Metsäkeskuksen läntinen palvelupiiri.
JATKAS-hankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/jatkas/
Teksti: Lehtori Riitta Vihuri, TAMK, liiketoiminta
Kuvat: Manne Viljamaa ja Riitta Vihuri
Kommentit