POIJU -hanke järjesti TAMKin henkilökunnalle pop-up -tyylisen ”piipahda ja kerro ajatuksesi pienistä osaamiskokonaisuuksista” -työpajan pääkampuksella, josta saimme hyviä ajatuksia jatkoon. Kysyimme kävijöiltä ”mitä mieltä olet työelämän vastauksista” (kuva) ja ”mitä voisimme tulevaisuudessa tehdä paremmin”. Työelämän näkemykset oli kerätty jo aiemmin sähköisellä kyselyllä (Piiroinen, Pirhonen & Järvinen 2025).
Keskusteluissa nousi esille, ettei työelämän vastaukset tulleet suurena yllätyksenä. Näkemyseroja oli kuitenkin hiukan. Kun työelämä kokee korkeakoulujen kyvyn reagoida nopeasti työelämän muuttuviin tarpeisiin puutteelliseksi, saimme vasta-argumentin, että korkeakoulujen tehtävä on tarjota laadukasta koulutusta, ei vastata räätälöityihin tarpeisiin yksittäin. Osallistujat nostivat myös esiin, että aikataulujen yhteensovittamisen ongelmat johtuvat usein myös yritysten kiireisestä arjesta tai akuuteista tarpeista. Toiveet, odotukset, tehtävät ja aikaperspektiivit ovat erilaiset.
Sekä työelämän näkemys että korkeakouluhenkilöstö olivat samaa mieltä siitä, että korkeakoulut voisivat tulevaisuudessa pyrkiä nopeammin reagoimaan työelämän tarpeisiin täsmäkoulutusten järjestämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt pienten osaamiskokonaisuuksien laajuudeksi 1-59 opintopistettä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023). Pop-upissa ilmoille heitettiin kysymys, kuinka joustava voi 59 opintopistettä olla? Tätä selvästi lyhyemmät koulutukset voisivat auttaa akuutteihin tilanteisiin. Koulutuskokonaisuuksien suunnittelu- ja toteutusprosessin ketteryyteen tulisi siis panostaa.
Pop-up työpajan ideoissa ehdotettiin, että yritysten tarpeisiin voitaisiin perustaa itsepalvelu -portaali, joka on yhdistetty yritysten sisäiseen asiakkuus -järjestelmään. Lisäksi työpajassa ehdotettiin non-stop -toteutuksia ja muistutettiin opin.fi -palvelun olemassaolosta. Edelleen toivottiin enemmän kohdistettua markkinointia ja muistutettiin, että työelämän tarpeet eivät ole aina sama kuin yhden yrityksen tarpeet. Osaamismerkitkin nostettiin esille tärkeinä oppimisen todentajina. Lopuksi koulutusten suunnitteluun toivottiin enemmän resursseja, ilman hyvää suunnittelua ei voi syntyä hyvää koulutusta.
Pienistä osaamiskokonaisuuksista on keskusteltu jo monessa eri yhteydessä ja monesta eri näkökulmasta. Työpajan tulokset osoittavat, että ne herättävät edelleen paljon kysymyksiä. Vaikka niiden potentiaali työelämän ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämisessä tunnistetaan laajasti, käytännön toteutuksessa tarvitaan lisää joustavuutta, vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä tavoitteista. Jotta pienistä osaamiskokonaisuuksista tulisi aidosti toimiva väline jatkuvan oppimisen edistämiseen, tarvitaan rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja, mutta myös aikaa ja resursseja niiden laadukkaaseen suunnitteluun ja juurruttamiseen.
Lähteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. Korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys (luonnos) korkeakoulujen työn tueksi. https://okm.fi/documents/1410845/180966890/Korkeakoulujen+pienten+osaamiskokonaisuuksien+viitekehys+(luonnos)+korkeakoulujen+ty%C3%B6n+tueksi.pdf/545c3159-a51f-8d23-e615-ee4273aa4b52/Korkeakoulujen+pienten+osaamiskokonaisuuksien+viitekehys+(luonnos)+korkeakoulujen+ty%C3%B6n+tueksi.pdf?t=1696836754057
Piiroinen, I., Järvinen, H. & Pirhonen, J.-P. 2025. Opintopisteet- ketä ne kiinnostavat ja miksi? TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/opintopisteet-keta-ne-kiinnostavat-ja-miksi/
Piiroinen, I., Pirhonen, J.-P., & Järvinen, H. 2025. Jatkuva oppiminen ja työelämäyhteistyö – ikuinen lupaus, joka ei vieläkään toimi. TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/jatkuva-oppiminen-ja-tyoelamayhteistyo-ikuinen-lupaus-joka-ei-vielakaan-toimi/ blogs.tuni.fi
Kirjoittajat: Hannu Järvinen, Ilkka Piiroinen, Jukka-Pekka Pirhonen
Kommentit