ReTexCon-hankkeessa tarkastellaan, voisiko osa ratkaisusta löytyä rakennusalalta, jossa materiaalivolyymit ovat suuria ja käyttökohteet pitkäikäisiä.
Hankkeen alkuvaiheessa toteutimme useita asiantuntija- ja yrityshaastatteluja, joiden tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva poistotekstiilien hyödyntämisen nykytilasta. Haastatteluissa tarkasteltiin muun muassa sitä, millaisia tekstiilivirtoja syntyy, miten niitä käsitellään sekä millaisia esteitä ja mahdollisuuksia toimijat näkevät uusien käyttökohteiden kehittämisessä.
Tekstiilivirrat kasvavat – hyödyntämiselle tarvitaan uusia ratkaisuja
Poistotekstiilien määrä kasvaa Suomessa ja Euroopassa nopeasti erilliskeräysvelvoitteen myötä. Suomessa velvoite tuli voimaan 2023 ja EU-tasolla 2025, ja sen myötä aiemmin sekajätteeseen päätynyt materiaali on siirtynyt erilliseksi virraksi. Samalla tuottajavastuuta koskeva epävarmuus hidastaa investointeja uusiin kierrätysratkaisuihin ja sen seurauksena materiaalia kertyy varastoihin enemmän kuin sitä pystytään hyödyntämään.
Kuluttajapoistotekstiilit ovat laadultaan vaihtelevia: ne voivat olla kuitusekoitteita ja sisältää monimateriaalisia rakenteita tai epäpuhtauksia, mikä vaikeuttaa niiden kierrättämistä ja sulkee joitakin teknisiä käyttökohteita kokonaan pois. Haastatteluissa tämä nousi yhdeksi keskeisimmistä esteistä uuden liiketoiminnan syntymiselle, vaikka materiaalivirta kasvaa jatkuvasti ja tarve uusille ratkaisuille on ilmeinen.
Useat valmistavat yritykset ovat jo löytäneet tapoja hyödyntää omien prosessiensa sivuvirtoja, mutta kierrätystekstiilien käyttö uusissa tuotteissa törmää usein edelleen laatu- ja sertifiointivaatimuksiin. Joissakin sovelluksissa, kuten maanrakennustekstiileissä, sertifiointi voi jopa estää kierrätysmateriaalien käytön kokonaan. Kemiallisesti kierrätetty kuitu tarjoaa laatunsa puolesta lupaavia mahdollisuuksia teknisempiikin sovelluksiin, mutta sen hinta ja saatavuus ovat toistaiseksi rajoittavia tekijöitä. Lisäksi monilla toimijoilla ei vielä ole toimivaa mallia omien teknisten tekstiilien elinkaaren lopun hallintaan tai materiaalien talteenottoon.
Haastattelut kuitenkin osoittivat, että kiinnostus ratkaisujen kehittämiseen on vahva etenkin aloilla, jotka pystyvät hyödyntämään suuria materiaalimääriä ja sietämään laadun vaihtelua. Rakennusala nousi esiin merkittävänä mahdollisuutena: materiaalivolyymit ovat suuria, käyttökohteet pitkäikäisiä ja osassa sovelluksista kierrätysmateriaalille on vähemmän tiukkoja teknisiä rajoitteita. Tämä avaa potentiaalin luoda kokonaan uusia tapoja hyödyntää poistotekstiilejä suurivolyymisissä ja kestävissä ratkaisuissa.
Kohti yhteiskehittämistä
Hankkeen seuraava vaihe keskittyy yhteiskehittämiseen. Tarkoituksena on tuoda tekstiili- ja rakennusalan toimijoita yhteen tunnistamaan keskeisiä kehityskohteita, ideoimaan ratkaisuja ja rakentamaan käytännön kokeiluja. Tavoitteena on löytää pitkäikäisiä käyttökohteita, jotka mahdollistavat poistotekstiilien hyödyntämisen suuremmassa mittakaavassa.
ReTexCon-hanke jatkuu kesään 2027 asti ja pyrkii edistämään poistotekstiilien käyttöä sekä vahvistamaan alan yhteistyötä – kohti kestävämpiä materiaalikiertoja ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.
Kommentit