Ympäristökouluttaja Päivi Koro otti ryhmämme vastaan Tammervoiman vierailukeskuksessa. Tarastenjärven jätekeskus on otettu käyttöön jo 1977, ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy on pitänyt sitä toiminnassa vuodesta 1994. Saimme kuulla, että lajittelun nyt laajettua kaikkiin vähintään viiden asunnon taloyhtiöihin viime vuonna, on sekajätteen määrä vähentynytkin huomattavasti. Sitä tuodaan ajoittain Suomeen jopa Italiasta asti! Sekajätettä käsitellään hyötyvoimalaitoksessa 170 000 tonnia vuodessa.
Oli myös silmiä avaavaa katsoa Euroopan karttaa ja saada kuulla, että jopa joissakin Euroopan maissa ei ole edelleenkään Tammervoiman kaltaisia jätevoimaloita lainkaan (kts. kartta CEWEP-Confederation of European Waste-to-Energy Plants), kun taas Päivi Koron mukaan meillä jopa 99 % jätteestämme hyödynnetään materiaalina tai energiana. Esityksen lopuksi kiersimme linja-autolla ympäri aluetta ja näimme kaikki lajittelujen keräyspisteet – keväällä tulee kuulemma paljon taloyhtiöiden talkoista haravointi- ja oksajätettä. Opimme, että omenoillekin on oma keräyspisteensä!
Uusi jätelaki velvoittaa myös alle viiden asunnon taloyhtiöiden sekä omakotitaloasukkaiden laajentamaan biojätteen kierrätystä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Mikäli biojätettä ei itse kompostoida vaan se toimitetaan biojätekeräykseen, joutuu biojäte Biomyllyyn, jonka avulla siitä tehdään biokaasua liikennepolttoaineeksi ja luomuravinnetta pelloille. Laitos käsittelee 17 kunnan biojätteet eli yhteensä noin 25 000 tonnia vuodessa sekä lisäksi Nokian kaupungin jätevesilietteet. Lisää tietoa biomyllystä.
Miksi lajittelisin biojätettä?
Tuntuuko sinusta, että biojätteen lajittelu on vaivalloista? Pelkäätkö, että biopussukka haiskahtaa keittiössä? Tai ajatteletko, että biojätettä tulee keittiössäsi niin vähän, ettei sitä kannata lajitella erikseen? Et ole ajatustesi kanssa yksin. Lajittelussa on meillä kaikilla petrattavaa, sillä sekajätepussin sisällöstä 38 prosenttia on biojätettä.
Biojäte (jopa ne pienet määrät) ja sekajäte on kuitenkin tärkeää pitää erillään. Kostea biojäte nimittäin heikentää sekajätteen hyötykäyttöä. Sekajäte käytetään polttoaineena Tammervoiman hyötyvoimalassa sähkön ja kaukolämmön tuotannossa, ja biojäte menee Biomyllyyn.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen hiilidioksidipäästöjen ottaminen talteen ja hyödyntäminen tuotantolaitoksessa. Investointipäätös vielä puuttuu, mutta Nordic Ren-Gas harkitsee tuotantolaitoksen perustamista. Tammervoiman hiilidioksidista, tuulivoimalla tuotetusta sähköstä sekä vedestä tuotettaisiin power-to-gas -metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi. Tällöin myös sähkölaitoksen kaukolämmöstä noin 15 % voisi olla Ren-Gasin tuotantolaitoksen hukkalämmöllä tuotettua.
Kirjoittaja: Liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitala, RUOKO-hankkeen projektipäällikkö
Kuva: Unsplash
Kommentit