Suomi, Ruotsi, Saksa ja Hollanti: eurooppalaisen kiertotalouden haasteet ja ratkaisut

A green globe adorned with lush vegetation represents the commitment to sustainable development goals, emphasizing the importance of carbon neutrality and environmental preservation.

Kiertotalous on noussut keskeiseksi teemaksi Euroopassa, ja eri maat ovat kehittäneet omia strategioitaan ja ratkaisujaan sen edistämiseksi. Tässä blogissa tarkastellaan eurooppalaisen kiertotalouden avainarvoketjuissa esiintyviä haasteita ja niihin kehitettyjä ratkaisuja esimerkkimaiden Suomi, Ruotsi, Saksa ja Hollanti kautta. Kirjoitus on toinen osa kolmesta BioPak-hankkeen puitteissa tuotetusta blogista. Blogisarja perustuu hankkeessa laadittuun raporttiin, jonka aiheena on eurooppalaisen kiertotalouden avainarvoketjut ja niissä esiintyvät toimintamallit.

Suomi

Suomi on ansioitunut kiertotaloudessa lähinnä innovaatiokehityksen saralla, minkä lisäksi maan vahva metsäteollisuus on keskeinen kiertotalouden arvoketju. Suomi on kehittänyt kansallisen tiekartan kiertotaloudelle, joka sisältää konkreettisia toimia ja tavoitteita, kuten hiilineutraaliuden saavuttaminen sekä materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistaminen vuoteen 2035 mennessä. Kiertotalouden haasteita Suomessa ovat muun muassa biomateriaalien kehitys ja kierrätyksen tehostaminen, joihin ratkaisuna on panostettu tutkimukseen ja innovaatioihin sekä tiiviiseen yhteistyöhön eri yhteiskunnallisten sidosryhmien välillä.

Ruotsi

Ruotsissa kiertotalouden keskiössä ovat erityisesti jätehuolto ja energiatehokkuus. Maa on onnistunut vähentämään kaatopaikkajätteen määrää merkittävästi, hyödyntäen jätettä energian tuotannossa. Vaikka muovijätteen kierrätys tuottaa Ruotsissakin edelleen haasteita, ongelmaan on vastattu uusia kierrätysteknologioita kehittämällä ja lisäämällä kuluttajien tietoisuutta kierrätyksen tärkeydestä.

Saksa

Saksa on tunnettu tehokkaasta jätehuoltojärjestelmästään ja korkeasta kierrätysasteestaan, jota auttaa teollisuuden osallistaminen. Maan kiertotalouden avainarvoketjuja ovat muun muassa auto- ja elektroniikkateollisuus. Haasteena on kuitenkin elektroniikkajätteen kierrätys, sillä monet laitteet sisältävät arvokkaita ja harvinaisia metalleja, joiden talteenotto on kallista ja teknisesti haastavaa. Saksa on kehittänyt ratkaisuja tähän ongelmaan investoimalla kierrätysteknologioihin ja tiukentamalla kierrätyslainsäädäntöä.

Hollanti

Hollanti on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Maan kiertotalouden avainarvoketjut muodostuvat muun muassa rakennus- ja purkujätteistä sekä muovien kierrätyksestä. Haasteena on rakennusjätteen kierrätys, sillä kierrätysaste vaihtelee huomattavasti eri alueiden välillä. Hollanti on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä alueellisia kierrätyskeskuksia ja edistämällä kierrätysmateriaalien käyttöä rakennusteollisuudessa.

Suomi, Ruotsi, Saksa ja Hollanti ovat kaikki kehittäneet omia strategioitaan ja ratkaisujaan kiertotalouden edistämiseksi. Vaikka haasteet vaihtelevat maittain, yhteistä kaikille on tarve investoida uusiin teknologioihin, kehittää lainsäädäntöä ja lisätä yhteistyötä eri teollisen tuotantoketjun ja muiden kiertotalouden toimijoiden välillä. Kiertotalouden menestyksekäs toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja jatkuvaa innovaatiokehitystä.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

 

Teksti: Kirsi Linkosuonio

Kuva: Adobe Stock

Euroopan unionin osarahoittama-logo.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi