Suomi tarvitsee osaajia: Miten pidämme kiinni kansainvälisistä opiskelijoista?

Neljä naista istuu pöydän ympärillä ja pitelevät käsissään rintamerkkiä, jossa lukee "Puhu minulle suomea".
Kielikaveritoiminnassa saadaan kavereita, käytetään suomea ja pidetään hauskaa.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomen ammattikorkeakouluissa on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Valmistuneiden työllistyminen Suomeen ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa tahtia opiskelijamäärien kanssa. TAMKissa Talent Boost -ohjelma on auttanut monin tavoin kansainvälisiä opiskelijoita eteenpäin.

Näyttää siltä, että Suomi ei onnistu pitämään korkeakoulutetuista osaajista kiinni. Peräti kolmannes ammattikorkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista on muuttanut Vipusen tilaston mukaan pois maastamme viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. TAMKissa tehtiin vuosina 2021 – 2024 Talent Boost -ohjelman alla systemaattisesti työtä, jotta mahdollisimman moni ulkomailta tulleista opiskelijoistamme jäisi rakentamaan Suomea ja vielä mieluiten Pirkanmaata. Toiminnan jatko on vasta muotoutumassa, mutta Talent Boostin kokemuksista kannattaa joka tapauksessa ottaa oppia.

Ulkomailta muuttaneiden työllistymisen ja urakehityksen ykköseste on tutkimusten mukaan heikko kohdemaan kielen taito ja verkostojen puute. Siksi TAMKin Talent Boostissa panostettiin kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen osaamiseen ja verkostojen vahvistamiseen kohti työtä.

Kieli ja kaverit juurruttavat maahan

Kun ulkomailta on saatu houkutelluksi opiskelijoita, tarvitaan alusta lähtien pitovoiman vahvistamista. Kielen oppiminen ja opiskeluajan ystävyyssuhteet edistävät hyvinvointia ja kotoutumista. Talent Boostin puitteissa on kehitetty TAMKin suomi toisena kielenä -opetusta niin paljon, että se ansaitsee oman bloginsa. Muodollinen kielen opetus tarvitsee kuitenkin rinnalleen arkisia mahdollisuuksia käyttää kieltä.

Eritaustaisten opiskelijoiden ystävyyssuhteiden ja arjen verkostojen syntymistä on tuettu kielikaveritoiminnalla ja tiiviillä yhteistyöllä paikallisten järjestöjen kanssa. TAMKin omassa PARVI-tilassa on järjestetty kielikerhoja ja kaveritapaamisia. TAMKin ulkopuolella tehdään  yhteistyötä erityisesti Ahjolan Setlementin kohtaamispaikka KAMULAn kanssa, joka on noussut sekä ulkomaisten että suomalaisten opiskelijoiden suosioon.

Ehkä olette nähneet opiskelijoillamme ”Puhu minulle suomea” -rintanappeja? Rento monikielisyys koko TAMK-yhteisön keskuudessa edistää kieli- ja kulttuuriosaamista ja auttaa muunkielisiä tuntemaan olonsa osallisiksi. Me kaikki voimme edistää integraatiota antamalla tilaisuuksia harjoitella suomea.

Työelämään harjoittelun ja yritysverkostojen kautta

Entä sitten se tärkein – työllistyminen? Ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille harjoittelupaikkojen saaminen on monesti kiven takana. Talent Boostissa saatiin luoduksi systemaattisia yhteistyökuvioita etenkin Tampereen kauppakamarin ja International House Tampereen kanssa. Hyväksi käytännöksi on todettu kohdennetut yritysvierailut, joihin ei lähdetä puolin eikä toisin kahta kättä heiluttaen, vaan niin, että yritykset ovat tunnistaneet selkeän osaamistarpeensa ja opiskelijat ovat valmistautuneet tarpeen mukaiseen osaamisensa esittelyyn.

Yritysvierailuista on syntynyt mitattavia tuloksia: harjoittelupaikkoja aina joillekin. Mutta ehkä vielä tärkeämpänä, ihan jokaiselle osallistujalle syntyy uusia silmukoita tuiki tärkeään työelämäverkostoon. Niin edetään pienin askelin kohti työtä.

Talent Boost päättyi TAMKissa tällä nimellä vuoden 2024 lopussa, mutta työ jatkuu. Kiitos kaikille tamkilaisille ja yhteistyökumppaneille näistä vuosista!

Teksti ja kuva: Päivi Vartiainen, erityisasiantuntija, Talent Boostin projektipäällikkö 2021 – 2024.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi