Webinaareissa huippuasiantuntijat kiinnostivat metsänomistajia
17.3. pidetyssä webinaarissa Jari Hynynen Lukesta kertoi hiilinieluista jatkuvassa kasvatuksessa. Hynysen mukaan puuston määrä ja kasvunopeus ovat ratkaisevia hiilensidonnassa, ei niinkään kasvatusmenetelmä. Jatkuva kasvatus voi kuitenkin kasvattaa maaperän hiilivarastoa, koska sillä voidaan hillitä turpeen hiilipäästöjä. Timo Pukkala Itä-Suomen yliopistosta kertoi omassa puheenvuorossaan ekosysteemipalveluista jatkuvassa kasvatuksessa ja Petri Keto-Tokoi TAMKista käsitteli sertifiointia jatkuvassa kasvatuksessa.
25.3. pidetyssä webinaarissa kuultiin Metsäkeskuksen Jussi Pasasen esitys metsälaista ja jatkuvan kasvatuksen tarkastustuloksista. Pasasen mukaan tarkastustuloksien aineistoa jatkuvan kasvatuksen metsistä on vielä niin vähän, että niiden perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lainsäädännön toteutumisesta ko. hakkuukohteilla. Metsäkeskuksen Pekka Kuitunen puolestaan käsitteli puheenvuorossaan metsätuhoja jatkuvassa kasvatuksessa. Kuitusen mukaan tuhoja tulee jatkuvassa kasvatuksessa vähemmän kuin jaksollisessa kasvatuksessa, mutta kaikki keskeiset metsätuhojen aiheuttajat voivat esiintyä metsissä käsittelymenetelmästä riippumatta. Viimeisenä puhui Osmo Palosaari Metsäsuunnittelu Hollanti Oy:stä puunkorjuun käytännöistä jatkuvassa kasvatuksessa. Palosaaren mukaan hakkuut onnistuvat jatkuvan kasvatuksen metsissä erittäin hyvin, kun kuljettajat ovat ammattitaitoisia. Näin myös korjuuvauriot minimoituvat.
Webinaarien esitysaineistot ovat nähtävissä hankkeen nettisivuilta.
Maastokoulutukset Sastamalassa ja Virroilla
Sastamalassa tutustuttiin maastokoulutuksen puitteissa kahteen varsin erilaiseen kohteeseen. Ensimmäinen kohde oli hiljattain hakattu lehtomainen kangas ja osin turvemaan kuusikko. Kohteella havainnollistettiin reunametsän tuulisuojan merkitystä ja rehevien kohteiden taimettumishaasteita. Toisella kohteella jatkuvan kasvatuksen menetelmää oli käytetty turvemaalla jo useita vuosikymmeniä onnistuneesti. Osallistujia ihastutti tällä kohteella erityisesti taimettumisen onnistuminen ja se, että ylispuiden poisto ei ollut vaurioittanut taimikkoa. Lisäksi havaittiin, että myös jatkuvan kasvatuksen kohde vaatii taimikonhoitoa.
Virroilla maastokohteet sijaitsivat Metsähallituksen mailla, joilla jatkuvan kasvatuksen menetelmään oli siirrytty väljennys- ja poimintahakkuilla sekä pienaukkohakkuilla. Pienaukoilla oli nähtävissä, että Metsähallitus on uudistanut kohteet kuuselle istuttamalla hirviriskin vuoksi. Metsähallitus käyttää myös ns. pienalauudistamista, jossa pyritään säilyttämään peitteisyyttä tai metsämaisemaa. Pienalauudistaminen ei varsinaisesti ole jatkuvan kasvatuksen menetelmä, mutta sillä vältetään suurten avohakkuualojen syntyminen. Menetelmää on käytetty muun muassa metson soidinalueilla.
Syksyllä JATKAS taas jatkaa
Syksyllä 2021 hankkeen maastokoulutuksia järjestetään Parkanossa, Pälkäneellä ja Orivedellä. Koulutuksista tiedotetaan pirkanmaalaisille metsänomistajille tarkemmin Metsäkeskuksen uutiskirjeellä. Syys-lokakuun vaihteessa hanke järjestää 2 vuorokauden opintomatkan Luken metsikkökoealoille Padasjoen Vesijaolle sekä Evon kansallispuistoon. Opintomatka Keski-Eurooppaan toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kevään 2022 aikana.
JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmistä ja soveltamisesta erilaisilla metsäkohteilla sekä viestiä aiheeseen liittyvistä uusimmista tutkimustuloksista. Lisäksi hankkeessa koulutetaan metsänomistajia siirtämään omat metsänsä soveltuvin osin jatkuvan kasvatuksen menetelmään, välitetään tietoa jatkuvan kasvatuksen puunkorjuumenetelmistä sekä lisätään tietoisuutta siitä, miten erilaisilla metsänkäsittelytavoilla voidaan vähentää metsätalouden negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulu ja Metsäkeskuksen läntinen palvelupiiri.
JATKAS-hankkeen nettisivut: https://projects.tuni.fi/jatkas/
Teksti:
Manne Viljamaa, TAMK, metsätalous
Matti Kolehmainen, TAMK, liiketoiminta ja
Riitta Vihuri, TAMK, liiketoiminta
Kuvat: Manne Viljamaa, Matti Kolehmainen, Emmi Suominen
Kommentit