TAMKissa hankkeen pilotteina ovat Software Engineering ja Environmental Engineering -tutkinnot. Software Engineering -tutkinto-ohjelmassa ensimmäiseksi pilotoitavaksi kurssiksi valikoitui Software Desing ja Environmental Engineering -tutkinto-ohjelmassa Material Circulation and Resource Efficiency. Pilotit lähestyvät loppuaan, joten esittelimme niitä ja kerroimme substanssiopettajien kanssa tekemästämme yhteistyöstä OAMKin järjestämillä Kielten ja viestinnän opetuksen päivillä 2.–3.10.
Software Design -opintojaksolla vahvistetaan puherohkeutta
Suomen kielen integroiminen Software Design -opintojaksoon tuntui aluksi pulmalliselta: ohjelmoinnin sanasto nyt vain on suurelta osin englanninkielistä eikä sitä ole tarkoituksenmukaista lähteä kääntämään. Esimerkiksi Professional Software Development -projektikurssilla, joka valikoitui tulevan kevään pilottikurssiksi, suomen kielen tarve on paljon ilmeisempi, koska projekteja tehdään suomalaisille toimeksiantajille, joiden kanssa viestitään useissa vaiheissa niin suullisesti kuin kirjallisesti. Opintojaksolla tavoitteeksi muodostuikin vahvistaa opiskelijoiden rohkeutta ja edellytyksiä käyttää suomen kieltä työpaikan epämuodollisissa sosiaalisissa tilanteissa, kuten kahvipöytäkeskusteluissa, joissa aiheet nousevat usein vapaa-ajan tekemisistä.
Jokaisella kurssin lähiopetuskerralla on oma rupatteluteemansa. Teemoiksi valikoituivat kesäkuulumiset, elämän tärkeät asiat ja arvot, harrastukset, median käyttö, ruoka sekä tulevaisuus ja työelämä. Tunnin alussa substanssiopettaja ja suomenopettaja juttelevat viikon teemasta helpolla suomen kielellä. Sen jälkeen opiskelijat juttelevat aiheesta vieruskaverinsa kanssa ja opettajat kiertelevät luokassa edistämässä keskustelua. Suomea pyritään sisällyttämään myös substanssiopetuksen vaiheisiin. Opettaja voi esimerkiksi käyttää ja avata suomalaisia sanontoja ja sanoittaa siirtymät oppitunnin vaiheesta toiseen myös suomeksi. Jokainen opetuskerta päättyy vielä lyhyeen suomen kielen osuuteen, jossa palataan tunnin alun rupatteluteemaan. Esimerkiksi harrastusteemaisen kerran lopuksi tarkasteltiin, miten verbeistä saadaan teonnimiä –minen-johtimen avulla.
Material Circulation and Resource Efficiency -opintojaksolla opitaan alan sanastoa
Kiertotalousaiheista on olemassa kattava suomenkielinen sanasto, joten Material Circulation and Resource Efficiency -opintojaksolla keskitytään erityisesti substanssiin liittyvän suomenkielisen sanaston ja ilmausten oppimiseen. Valmistuvaa opiskelijaa voi työnhaussa auttaa, että pystyy keskustelemaan ammattialastaan englannin lisäksi myös suomen kielellä ja käyttämään työtehtävissään tarvittaessa kahta kieltä.
Myös tällä opintojaksolla suomen kielen käyttö pyritään saamaan tavaksi siten, että oppitunnit aloitetaan ja päätetään aina suomeksi. Substanssiopettajan englanninkielisissä opetusmateriaaleissa otsikot ja tärkeimmät käsitteet on käännetty suomeksi. Sanasto kootaan vielä yhteen tuntien lopuksi, ja sitä kerrataan vaihtelevien Moodle-tehtävien avulla. S2-opettaja on mukana tunneilla ohjaamassa mm. suomenkielisissä tuntikeskusteluissa ja kurssilla kirjoitettavan raportin suomenkielisen tiivistelmän kirjoittamisessa.
Haasteita ovat tuoneet ennen muuta opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat osallistua kurssille: mukana on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, mutta myös äidinkielenään suomea puhuvia opiskelijoita sekä huomattava joukko vaihto-opiskelijoita, jotka viipyvät Suomessa vain muutaman kuukauden ajan ja joita on ollut haasteellista motivoida suomen kielen käyttöön tunneilla.
Kaksikielisen pedagogiikan kehittäminen on yhteinen asia
Suomen kielen integrointi englanninkielisiin opintojaksoihin ja kokonaisiin tutkintoihin on noussut keskustelunaiheeksi, kun on haettu keinoja vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia löytää harjoittelu- ja työpaikkoja. Esityksemme kiinnosti yleisöä ja herätti keskustelua, ja saatoimme tuntea ylpeyttä hankkeessa tähän mennessä tehdystä työstä. Integrointiin liittyy toki myös haasteita, kuten erot opiskelijoiden taitotasoissa ja motivaatiossa. Myös substanssiopettajille tilanne on uusi, ja he tarvitsevat aikaa tottua kahden kielen käyttöön opetuksessaan.
Asiat eivät muutu hetkessä, vaan Vartiaisen (2025) sanoin ”tähtäämme pitkäjänteiseen muutokseen”. Jatketaan siis työtä. Kaksikielistä pedagogiikkaa kehittämällä ja juurruttamalla voimme valmistaa opiskelijoita toimimaan suomalaisissa työympäristöissä rohkeasti, vuorovaikutteisesti ja osaavasti.
Lisätiedot ja lähteet
Kaksikielinen korkeakoulutus – KaksKo. (Ei pvm.). Esittely. Haettu 8.10.2025. https://projects.tuni.fi/kaksko/esittely/
Vartiainen, P. (1.8.2025). KaksKo rakentaa siltaa tutkintokielestä työelämän kieleen. TAMK-blogi. https://blogs.tuni.fi/tamkblogi/hanketoiminta/kaksko-rakentaa-siltaa-tutkintokielesta-tyoelaman-kieleen/
Kirjoittajat
Eija Lähteenmäki
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Annina Korpela
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Kommentit