Kehittämispäivien malli – yhdessä oppimisen voima
Yhteiset kehittämispäivät koko yksikölle, ammattialakohtaiset palaverit ja vertaisoppimiskokoontumiset luovat rakenteen osaamisen kehittämiselle. Esimerkiksi Winnovassa järjestettävät Teams-webinaarit tarjoavat ajankohtaista tietoa pedagogisista teemoista koko organisaatiolle. Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hankkeen webinaarisarja syventää ymmärrystä inkluusion ja erityisen tuen kysymyksistä. OSAOssa keväinen kehittämispäivä kokoaa opettajat ja ohjaajat teeman ”Kohtaaminen erityisen tuen arjessa” äärelle.
Osaamismerkkien malli – opi omaan tahtiin
Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat joustavan ja yksilöllisen oppimisen. Oamkissa opettaja suorittaa ”Erityinen tuki” -osaamismerkin haastattelemalla erityisen tuen asiantuntijaa ja liittää merkin portfolioonsa. Keskeisiä elementtejä ovat:
- pienet oppimiskokonaisuudet (0,5–3 h)
- verkkoresurssit
- ohjeet ja haastattelutehtävät
- selkeät osaamistavoitteet ja arviointikriteerit
- mahdollisuus opintopisteisiin.
Tiimimalli ja verkostot – tuki ei ole yksin kenenkään vastuulla
Moniammatilliset tiimit varmistavat opiskelijan tuen koko opintopolun ajan. Esimerkiksi VAAOssa autoalan tiimi (erityisopettaja, ammatillinen opettaja ja ammatillinen ohjaaja) kokoontuu kuukausittain sopimaan tuen vastuualueista. Tiimi käy läpi opiskelijoiden tilanteet ja yhdessä sovitaan, kuka ottaa vastuun mistäkin tuen osa-alueesta. Tarvittaessa kuraattori osallistuu tapaamisiin.
Mentorointi ja yhteiskehittäminen – kasvua yhdessä
Erityisopettajan jalkautuva konsultaatio ja pedagoginen mentorointi tukevat opettajia arjen haasteissa. Erityisen tuen kehittämisessä keskeistä on avoin, matalan kynnyksen konsultaatio, jossa asiantuntijuus jaetaan arjen tilanteissa. Keskeisiä elementtejä ovat:
- Erityisopettajan rooli konsultoivana asiantuntijana
- Konsultaatio osana tiimien arkea, ei erillisenä palveluna
- Johdon koulutus tukemaan konsultaatiokulttuuria
- Yhteisopettajuus ja jaettu asiantuntijuus
Esimerkiksi Sedussa erityisopettaja osallistuu viikoittain tiimipalaveriin, jossa käydään läpi opiskelijoiden tilanteita. Hän ei anna valmiita ratkaisuja, vaan auttaa opettajia ja ohjaajia löytämään omat keinonsa tukea opiskelijaa. Konsultaatio on osa arkea, ei erillinen toimenpide.
Polutusmalli – yksilöllinen reitti onnistumiseen
Opiskelijan polku rakennetaan yksilöllisesti hänen vahvuuksiensa ja tuen tarpeidensa pohjalta. Keskeisiä elementtejä ovat vahvuuksien ja kiinnostusten kartoitus, tutustumisjaksot ja kurkistuskäynnit, yhteistyössä suunniteltu opintopolku sekä seuranta ja loppuarviointi. Esimerkiksi Riveriassa opiskelija, jolla on vaativa erityisen tuen tarve, käy ensin tutustumassa logistiikka-alalle. Tämän jälkeen hän osallistuu lyhyeen työpajaan, jossa arvioidaan hänen soveltuvuuttaan. Opintopolku suunnitellaan yhdessä opiskelijan, erityisopettajan ja ohjaajan kanssa.
Webinaarimalli ja digivartit – tietoiskut arjen tueksi
Lyhytmuotoiset koulutukset, kuten digivartit ja tietoiskut, vastaavat nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Keskeisiä elementtejä ovat:
- Digivartit kahvitauoilla (1–2/kk)
- Teemoina ajankohtaiset asiat (esim.neurokirjo, tunnetaidot, laadukas HOKS-prosessi, tuen välineistö)
- Pedagogisesti laadukas toteutus
Esim. OSAOssa järjestetään ”Kiva kun tulit” -webinaari, jossa käsitellään kohtaamisen merkitystä erityisen tuen kontekstissa. Webinaarit ja digivartit tuodaan osaksi arkea, esimerkiksi kahvitauoille, ja ne mahdollistavat mikro-oppimisen matalalla kynnyksellä.
Telakka- ja satelliittimalli – tuki kiinnittyy rakenteisiin
Rakenteelliset mallit tuovat tuen lähelle arkea ja mahdollistavat joustavan yhteistyön. Luovin erityisopettaja toimii telakkana Kpedussa ja jalkautuu satelliittina toisiin yksiköihin. Keudan Keudaattori-mallissa opiskelija saa kokonaisvaltaista tukea puuttuvien opintosuoritusten tekoon ja opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Työpajat suunnitellaan yhteistyössä koulutuspäällikön kanssa. Kiipulassa käytetty RUORI-arviointimenetelmä edistää yhteiskehittämistä. VAAOssa kuraattorin juttusille pääsee helposti varaamalla ”drop-in” ajan Wilmasta. Tällaiset käytännöt vahvistavat yhteisöllisyyttä ja jaettua asiantuntijuutta.
AIMLearning-malli – tekoälyä ja teknologiaa tuen tueksi
Teknologian hyödyntäminen erityisen tuen kehittämisessä lisääntyy nopeasti. AIMLearning-hankkeessa opettajat saavat koulutusta tekoälyavusteisesta HOKS-prosessista. Työkalu ehdottaa tukitoimia opiskelijan profiilin perusteella, ja samalla jaetaan hyviä käytäntöjä verkostossa.
Yhteenveto
Ammatillisen koulutuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen mallit ovat monimuotoisia, kontekstisidonnaisia ja digitaalisesti tuettuja. Niiden avulla oppilaitokset kehittävät sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista. Opiskelijoiden tarpeet ovat monimuotoisia, ja ilman riittävää osaamista tuen järjestäminen voi vaarantaa oppimisen yhdenvertaisuuden. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on olennainen osa laadukasta koulutusta. Kun opettajilla on käytössään selkeät mallit ja yhteisölliset rakenteet, he voivat tarjota tukea ennakoivasti ja joustavasti eivätkä vain reagoida ongelmiin. Mallien jakaminen ja yhteiskehittäminen tukevat koko koulutuskentän uudistumista kohti inklusiivista, joustavaa ja opiskelijalähtöistä toimintakulttuuria.
Kirjoittaja: Jukka Kemppi
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
TAMK
jukka.kemppi@tuni.fi
Lähteet:
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta (INKLU) -hanke (n.d.) [verkkosivu] (Haettu 9.10.2025) https://www.jamk.fi/fi/projekti/kohti-inklusiivista-ammatillista-koulutusta
INKLU-hankkeen alueelliset työpajat Pirkanmaalla 3.10.2024 sekä 8.4.2025
INKLU-hankkeen alueelliset työpajat Satakunnassa 25.11.2024 sekä 2.4.2025
Kommentit