Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa

— Riikka Kramer
Korkea rakennus, jonka vieressä on nosturi.

Kiertotalous ja vihreän siirtymän ratkaisut ovat tuotteiden valmistajien ja arvoketjun kaikkien toimijoiden sekä kuluttajan arkipäivää. Aurinko- ja tuulienergia sekä romumetallin kierrätys ovat hyviä esimerkkejä. Tuotteen valmistuksessa uusiutuvat, uudelleen käytettävät ja kierrätettävät raaka-aineet, tuotteen uudelleen käytettävyys ja uusiutuva energia tarjoavat mahdollisuuksia, haasteita ja kilpailuetua. Uusiutuvan biomassan ja sivuvirtojen käyttö energian tuotannossa tekee tuotantoyksiköstä energiaomavaraisen ja mahdollistavat tuotteelle esimerkiksi ympäristösertifikaatin ja -merkin. Prosessiteollisuuden sivuvirrat ja kierrätettäväksi suunnitellut tuotteet ja ratkaisut sekä kierrätysmateriaalit ja -komponentit haastavat yrityksiä. Kustannustehokkaat tuotantotekniset ratkaisut ja tuotteiden käyttäjäkokemus vaativat kehitystyötä ja pilotointia.

Tuotekehitys ja toimintaympäristön murros

Yrityksen tarpeet kehittää tuotantoprosessia tai tuoteinnovaatioita kumpuavat tuotantotekniikan muutos- ja investointitarpeesta ja tarpeesta vahvistaa tuotteiden markkinasegmenttiä. Ajavina voimina ovat tuotantoprosessin sivuvirrat, markkinoiden murros ja asiakkaiden ja kuluttajien ympäristötietoisuus, käyttökohteen vaatimukset ja kansainvälinen ja valtakunnallinen viranomaisten regulaatio. Tämä liittyy asiakkaiden kasvavaan ympäristötietoisuuteen ja heidän arvoihinsa vähentää uusien raaka-aineiden käyttöä.

Perinteisesti prosessi- ja tuotekehitystyö on vuosia kestävää pitkäjänteistä työtä. Tuotekehitystyö esimerkiksi pakkauskalvotuotteissa, joissa korvataan fossiiliset raaka-aineet uusituvilla, voi kestää useita vuosia. Ketterän toimijan ennakkoluuloton kokeilunhalu ja hullut ideat johtavat kehityspolkuihin, joista syntyy esimerkiksi toimiva tuoteinnovaatio.  Hyvä esimerkki on pakkausmateriaalien kehitystyö, jossa sivuvirtoja, kierrätettäviä ja uusituvia raaka-aineita voidaan hyödyntää. Toisena esimerkkinä on materiaalin painatukseen tai tulostukseen käytettävät painovärit, joissa voidaan hyödyntää mm. luonnon väripigmenttejä tai uusituvia raaka-aineita painovärin sideaineissa. Voimakas halu siirtyä uusiutuviin raaka-aineisiin on vuosikymmenessä kasvanut trendi.

Miten löytää yhteistyöverkostoa ja osaamista?

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä toiminta ja resurssit keskittyvät arkipäivän toiminnan pyörittämiseen, asiakasrajapintaan ja liikevaihdon kasvattamiseen. Tällöin tuotekehitystyö ja innovaatiot jäävät sivurooliin.

Kehitettäessä tuotetta tekijällä on usein puutteita resursseissa ja materiaaliteknisessä tietämyksessä ja osaamisessa. Toinen haaste on löytää kontakteja, joilla on työresursseja, pilotointiympäristöjä ja sopivia laboratorio- ja testauslaitteita.

Myös sattuman rooli voi olla merkittävä innovaatioissa. Suorissa kontakteissa ja toimijoiden kohtaamisella esimerkiksi hankkeiden työpajoissa, messuilla, seminaareissa tai korkeakoulukontakteissa tarjoutuu mahdollisuuksia löytää yhteistyökumppaneita ja teknistä osaamista.

Tuotteen pilotointi- ja testausvaiheessa uusia kiertotalousratkaisuja testataan todellisissa tuotanto- ja käyttöympäristöissä. Pilotoinnin avulla saadaan arvokasta tietoa ratkaisujen toimivuudesta ja mahdollisista haasteista.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yksi lakiin kirjatuista ammattikorkeakoulujen ydintehtävistä. Tämän tehtävän sisäistäminen tarkoittaa, että kaikkiin yrityksistä tuleviin yhteydenottoihin suhtaudutaan positiivisesti, olipa niiden takana pitkälle viety ideointi tai vasta idean raakile. Keskusteluissa löytyy usein hyvin nopeasti sopiva tapa yhteistyön jatkamiselle, joka voi olla esimerkiksi:

  • Yrityksen kehitysprosessi kytketään meneillään olevaan kehityshankkeeseen ja siihen liittyviin verkostoihin. Näissä voi olla jo valmiiksi rahoitusta jonkin pilotin tekemiselle tai varteenotettavia verkostoja tuotteen tai liiketoiminnan kehittämiseen.
  • Tunnistetaan yrityksen kehityksen vaatima lisäosaaminen ja suositellaan siihen soveltuvaa täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakouluilta on saatavissa niin maksuttomia ja huokeahintaisia kursseja ja pienoistutkintoja esimerkiksi avoimesta AMK:sta.
  • Räätälöidään yrityksen henkilöstölle täydennyskoulutus, joka vastaa täsmällisesti yrityksen välittömiin osaamistarpeisiin.
  • Kartoitetaan yhteistyötä tutkinto-opetuksen kanssa. Tämä voi tarkoittaa opinnäytetyön tekemistä, tai yrityksen idean esittelyä kursseilla. Joissakin tapauksissa yritys voi nähdä esimerkiksi ammattikorkeakoulusta löytyvän ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen sopivana tapana osaamisen edistämiseen ja verkostojen luomiseen.

Näiden havaintojen pohjalta voitaisiin nähdä ammattikorkeakoulut PK-yritysten tuotekehitys- ja HR-osastoina. Yksi hyvä tapa aloittaa yhteistyö on osallistua perjantaina 9.5. Kira Circularis -hankkeen työpajaan.

Linkki ilmoittautumiseen: https://www.lyyti.fi/reg/Arvoverkon_yhteinen_innovointi_2956

 

Kirjoittajalla on 40 vuoden teollisuus- ja ammattikorkeakoulukokemus metsä- ja prosessiteollisuudesta.

Teksti: Arto Nikkilä, laboratorioinsinööri, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kuva: TAMK Mediapankki

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Konepaja-akatemia 2.0: Yhteiskehittämisellä kohti tulevaisuuden koulutusta

Konepaja-akatemia 2.0 on TAMKin ja Saskyn yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden koulutusmalleja, osaamisen siirtoa ja koulutusteknologioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät yritykset, koulutusorganisaatiot ja asiantuntijat, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamista voidaan kehittää tehokkaammin ja kohdistaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Keskeisiä teemoja ovat VR- ja simulaatiopohjaisen oppimisen kehittäminen, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät sekä perinteisten koulutusmallien modernisointi. Näitä aiheita käsiteltiin myös Konepaja-akatemian yhteiskehittämisen työpajassa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyivät konkreettisiksi kehitysaskeliksi.

Kehitysvammaisten oikeudet terveydenhuollossa: Equal Treatment -hankkeen loppuseminaari

Marraskuun 26. päivänä 2024 osallistuin Brysselissä Equal Treatment -hankkeen loppuseminaariin, jossa keskusteltiin tärkeästä teemasta: kehitysvammaisten erityistarpeista ja oikeuksista terveydenhuollossa. Tapahtuma järjestettiin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa (EESC), ja se kokosi yhteen terveydenhuollon ammattilaisia, päättäjiä, tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja henkilöitä, joilla on omakohtaisia kokemuksia kehitysvammaisuudesta.

Open Space MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen kehittämisympäristönä

Tamkilla järjestetty MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen toinen verkostotyöpaja keräsi sote-alan ammattilaisia yhteen. Tunnelma oli lämmin ja utelias, kun aloittelimme Tampereen ammattikorkeakoululla 13. helmikuuta sote-alan verkostoitumistapahtumaa. Tapahtuma oli osa MOVEdigi Pirkanmaa -hankkeen viiden verkostotyöpajan sarjaa. Paikalle ja verkkoon oli kerääntynyt yhteen noin 50 sote-alan ammattilaista sekä muiden alojen asiantuntijoita. Mukana oli myös sosiaalialan erityisasiantuntijaksi opiskelevia ylemmän tutkinnon opiskelijoita.