Miksi kyselytutkimuksia käytetään?
Kyselyt ovat nopea ja kustannustehokas tapa kerätä määrällistä tietoa ymmärryksestä, asenteista, uskomuksista ja tunteista (Boswell 2018). Hankkeissa monesti tehdään kyselyiden avulla alkuselvityksiä, jotka mahdollistavat hankkeen etenemisen. Kyselyjä voidaan käyttää hankkeiden vaikuttavuuden arviointiin ja ne tarjoavat arvokasta palautetta, jota voidaan hyödyntää sekä raportoinnissa että toiminnan kehittämisessä. Kyselyt voivat kuitenkin olla ongelmallisia, jos niiden suunnittelu ja toteutus eivät ole huolellisia.
Haasteet luotettavuudessa
Ensimmäinen haaste liittyy otantaan ja vastausprosenttiin. Kohderyhmät voivat olla heterogeenisiä, ja vastaajien motivaatio vaihtelee. Jos vastausprosentti jää alhaiseksi, tulokset eivät välttämättä edusta koko kohderyhmää. Nykyään kyselyt toteutetaan pääosin sähköisesti ja niiden ongelmana on matala vatausprosentti (Polit & Beck 2008). Toinen haaste on se, ettei kyselyyn välttämättä vastaa se, joka on paras substanssiasiantuntija. On tärkeä pohtia, miten kyselyissä voidaan varmistaa, että kohdeorganisaatioissa kysely tavoittaa oikean henkilön. Kolmas haaste on kysymysten muotoilu. Epäselvät tai johdattelevat kysymykset voivat vääristää vastauksia. Neljäs haaste liittyy analyysiin: jos aineistoa tulkitaan ilman kontekstia tai tilastollista ymmärrystä, johtopäätökset voivat olla harhaanjohtavia.
Miten parantaa luotettavuutta?
Kyselytutkimuksen luotettavuuteen vaikuttavat moni eri tekijät. Perusteellinen suunnittelu on ensimmäinen askel luotettavuuden varmistamiseksi. Kyselytutkimuksen tavoitteet tulee määritellä tarkasti: mitä halutaan tietää ja miksi? Toinen keino on pilotointi. Testaamalla kyselyä pienellä ryhmällä voidaan varmistaa, että kysymykset ovat ymmärrettäviä ja mittaavat oikeita asioita. Kolmas tärkeä tekijä on läpinäkyvyys. Dokumentoimalla menetelmät ja tulokset avoimesti lisätään tutkimuksen uskottavuutta. Lisäksi kannattaa hyödyntää monimenetelmäisyyttä: yhdistämällä kyselyt esimerkiksi haastatteluihin saadaan syvempää tietoa.
Luotettavuus on myös eettinen kysymys
Kun hankkeessa kerätään tietoa, osallistujilla on oikeus odottaa, että heidän antamansa tiedot käsitellään huolellisesti ja että tulokset kuvaavat todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Epäluotettavat tutkimukset voivat johtaa vääriin päätöksiin ja heikentää hankkeen vaikuttavuutta. Siksi luotettavuus ei ole vain tutkimusmetodologinen vaatimus, vaan myös eettinen velvoite. Kaikissa tutkimuksissa on tärkeä ottaa huomioon eettiset kysymykset (TENK 2023). Tutkimuksiin liittyvää etiikkaa on parannettu hankkeissa. Näissä asioissa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Eettisten asioiden huomiointia painotetaan yhä enemmän kansainvälisissä hankkeissa, siksi ne tulee ottaa huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Yhteenveto
Kyselytutkimukset ovat arvokas työkalu hankkeissa, mutta niiden luotettavuus ei synny sattumalta. Se vaatii suunnittelua, testausta ja läpinäkyvyyttä. Kun panostamme näihin tekijöihin, varmistamme, että hankkeiden tulokset ovat uskottavia ja tukevat aidosti kehittämistyötä.
Lähteet
Boswell C. Data collection. (2018). Teoksessa Boswell C. & Cannon S. Introduction to Nursing Research. Incorporating Evidence-Based practice. 5. painos. Jones & Bartlett Learning.
Polit D. & Beck C. (2008). Nursing Research. Generating and Assessing Evidence for Nursing Practice. 8. painos. Lippincott Williams & Wilkins.
TENK. (2023). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje HTK-ohje.
Kirjoittajat
Eeva Liikanen, Gitta Palomäki ja Heidi Peltolehto
Kommentit