Yksi ratkaisu ei riitä – eikä vastakkainasettelu auta
TAMKin TraCE tutkimusryhmän vetäjä Maria Åkerman muistutti, että uudelleenkäyttöön ei ole yhtä ratkaisua; olemme rakentamassa täysin uutta järjestelmää, johon liittyy taloudellisia, logistisia ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä. Keskustelussa korostui myös tarve päästä eroon ”kierrätys vai uudelleenkäyttö” -vastakkainasettelusta. Molempia tarvitaan, ja ratkaisut riippuvat tuoteryhmästä sekä käyttöympäristöstä.
Milloin uudelleenkäyttö on järkevää?
Infrastruktuurin merkitykseen liittyen panelistit nostivat esille sen, että logistiikan, pakkausten puhdistuksen ja käsittelyn on toimittava luotettavasti, jotta uudelleenkäytöllä on mahdollisuus vähentää ympäristökuormaa. Myös itse pakkaukselta vaaditaan kestävyyttä – ilman sitä kiertoa ei synny. Samalla on huomioitava esimerkiksi mikromuovikysymys ja materiaalien elinkaari.
Brändin ja kuluttajan roolit
Uudelleenkäyttöjärjestelmät vaativat merkittäviä investointeja. Raision Sustainability Development Manager Saara Kurkilahti ja Åkerman korostivat, että kuluttaja vaatii helppoutta– hyllynreunalla ei ole tilaa monimutkaisille päätöksille. Kuluttaja on uudelleenkäyttöjärjestelmässä osa logistista ketjua: valitsija, huoltaja ja palauttaja, joka ostaa tuotteen, ei pakkausta. Siksi järjestelmän on oltava paitsi helppokäyttöinen myös luotettava. Lidl Suomen valikoiman vastuullisuuspäällikkö Sara Leinonen kuitenkin muistutti, että palkkioiden ja pakollisuuden tasapaino on herkkä. Uudelleenkäyttöjärjestelmien käyttöasteen voi jäädä matalaksi, ellei kuluttajalle ole tarjolla selkeitä kannustimia.
Teollisuus ja kauppa etsivät omia ratkaisujaan
Yritysten välisessä kaupassa uudelleenkäyttö nähdään lupaavana erityisesti kuljetuspakkauksissa. Metsä Boardin Packaging Services Director Ilkka Harjun mukaan yritykset etsivät aktiivisesti kuitupohjaisia vaihtoehtoja. Kaupan näkökulmasta tärkein tehtävä on pakkausjätteen vähentäminen, mutta samalla on pidettävä huolta tuoteturvallisuudesta ja hygieniasta, painotti Leinonen.
Mitä kohti olemme menossa?
Kurkilahti näkee uudelleenkäytön tulevaisuuden kilpailutekijänä – kunhan uskalletaan innovoida rohkeasti. Leinonen painotti, että ratkaisuista tulee skaalattavia ja aidosti toimivia. Åkerman muistutti, että muutos on jo käynnissä: sääntely ohjaa vahvasti ja vanhoistakin malleista voidaan oppia. Harju uskoo, että vastakkainasettelu vähenee ja markkinoilta löytyy toimivia ratkaisuja. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kuluttajapakkausten uudelleenkäyttöön liittyvät mallit saattavat hyvinkin olla tulevaisuuden kiertotalousratkaisu, mutta se ei ole yksittäisen toimijan ratkaistavissa, vaan koko arvoketjun yhteinen tehtävä.
Kirjoittajat: Kati Jordan, projektipäällikkö, Xamk & Noora Haatanen, TKI-asiantuntija, Xamk
Kirsi Linkosuonio, projektihenkilö, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK & Nina Kukkasniemi, lehtori, projektihenkilö, Rakennettu ympäristö ja biotalous, TAMK
Kommentit