Työpaja kokosi yhteiseen kehittämistyöhön sähköenergia-alan asiantuntijoita yrityksistä ja tutkimuslaitoksista, opettajia ja TKI-toimijoita yhteistyökorkeakouluistamme sekä koulutusalamme opiskelijoita.
Energia-ala tarvitsee vankkaa sähkö- ja automaatiotekniikan osaamista yhdistettynä monialaisen kyvykkyyteen
Osaamistarveselvityksen tulokset konkretisoivat energia-alan tämänhetkisiä haasteita ja alan muuntuvaa osaamiskysyntää. Hankkeessa toteutettuun kyselyyn saatiin 45 vastausta laajasti energia-alaan kytköksissä olevien yritysten edustajilta. Kyselyyn vastanneista 10 myös haastateltiin osana selvitystyötä. Osallistuneet korostivat, että alan työtehtävät edellyttävät jatkossa entistä monialaisempaa osaamista. Vahvat sähkö- ja automaatiotekniikan kyvykkyydet muodostavat edelleen työn selkärangan, mutta rinnalle tarvitaan yhä enemmän digitaalisen ympäristön ja tiedon hyödyntämisen taitoja sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.
Tuloksissa korostuivat esimerkiksi:
- tarve ymmärtää energiajärjestelmien toimintaa systeemisinä kokonaisuuksina
- valmius tulkita dataa ja tehdä sen pohjalta päätöksiä
- kyky toimia osana projektiluonteisia ja monialaisia työryhmiä
- taito kommunikoida asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa
- halu ja kyky omaksua uusia toimintatapoja sekä oppia jatkuvasti
Alan työelämässä arvostetaan yhä enemmän osaajia, jotka pystyvät soveltamaan oppimaansa vaihteleviin tilanteisiin, ratkaisemaan käytännön ongelmia ja ymmärtämään, miten tekniset valinnat vaikuttavat suurempiin kokonaisuuksiin.
Työpajassa pureuduttiin koulutuksen sisältöihin ja toteuttamiseen
Työpajassa hankkeen sidosryhmiä edustavat asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat pohtivat yhdessä, millaista osaamista tulevaisuuden energiajärjestelmät edellyttävät, ja miten koulutuksen kehittäminen voi vastata nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Työpajaa alusti Henna Hirvosen esitys Energiateollisuus ry:n kartoittamista alan osaajatarpeista sekä Kreetta Vaherluoman (Despro Engineering Oy) esitys insinööritoimiston työvoimatarpeista muuntuvassa toimintaympäristössä. Hankkeessa toteutetun osaamistarveselvitysten tulokset pohjustivat varsinaista työskentelyä.
Tiedon hyödyntäminen energiajärjestelmien toiminnan ja ylläpidon tukena koettiin tärkeäksi. Työpajaan osallistuneet tunnistivat kasvavan tarpeen osata tulkita järjestelmistä kertyvää dataa, arvioida sen luotettavuutta ja hyödyntää sitä päätöksenteossa. Osallistujat ehdottivat erilaisia harjoituksia, joissa opiskelijat oppisivat käsittelemään käytännön aineistoja ja tekemään niiden perusteella kehitysehdotuksia tai ratkaisuja aitoihin tai simuloituihin toimeksiantoihin.
Työpajassa tunnistettiin useita kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa hajautettujen energiaratkaisujen suunnitteluun, ympäristövaikutuksiin, lupaprosesseihin ja kohteiden elinkaaren tarkasteluun. Keskusteluissa korostui tarve ymmärtää, miten pienet ja paikallisesti ohjatut energiaratkaisut toimivat osana laajempaa sähköenergiajärjestelmää. Tiedonhallinta, toimintavarmuus sekä eri osapuolten roolit ja merkitys kokonaisuudessa nousivat esiin. Koulutuksen toteuttamisessa korostuivat käytännön harjoitteiden, simulaatioiden ja demonstraatioiden merkitys oppimisessa.
Koulutuksella vastataan energiamurrokseen ja muuntuviin osaajatarpeisiin
Työpajan tulosten perusteella voidaan todeta, että energiamurroksen koulutuksen kehittäminen edellyttää:
- Vahvoja sähkö- ja automaatiotekniikan perusvalmiuksia yhdistettynä energiajärjestelmien ymmärrykseen sekä it-taitoihin, mikä luo pohjan tarvittavalle tekniselle osaamiselle.
- Monipuolisia käytännön oppimiskokemuksia ja työskentelyä projekteissa, joissa yhdistyvät ongelmanratkaisu ja yhteistyötaidot.
Osallistujat pitivät tärkeänä, että opetuksessa hyödynnetään aitoihin projekteihin perustuvia tehtäviä, yhteistyötä yritysten kanssa sekä toimintaympäristöjä, joissa opiskelijat pääsevät kokeilemaan, testaamaan ja oppimaan tekemällä.
Hankkeen jatkotoimenpiteissä työpajassa tehdyt huomiot ja havainnot ja syntyneet ideat muotoillaan konkreettisiksi Älykkäät energiajärjestelmät -opintosuunnan sisällöiksi, oppimisaineistoiksi ja toteutussuunnitelmiksi. Hankkeen toisessa työpajassa, vuoden 2026 lopussa, demonstroidaan kehitettyjä ratkaisuja. Näitä edelleen pilotoidaan hankkeessa keväällä 2027, opintosuunnan opintojaksojen käynnistyessä ensimmäistä kertaa.
Tutustu hankkeeseen verkkosivuilla: https://projects.tuni.fi/alyverkkooppia/
Teksti ja kuva: Heikki Yli-Rämi, lehtori, Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
Kommentit