Yritysten haasteet ja toiveet
Yrityksissä osaamisen kehittäminen tunnistetaan yhä selkeämmin strategiseksi kilpailutekijäksi. Tutkimusten mukaan oppimisen merkitys ymmärretään, mutta sen käytännön toteutus jää usein irralliseksi: oppimiselle ei aina löydy aikaa, rakenteita tai mielekkäitä tapoja kiinnittää opittua työn arkeen. Oulun ammattikorkeakoulun haastattelututkimusten (Rantala, Tenno & Klemola 2025) perusteella yritykset kaipaavat erityisesti ratkaisuja, jotka yhdistävät oppimisen osaksi päivittäistä tekemistä ja tukevat sekä työntekijöiden että organisaation tavoitteita. Tämän vuoksi yrityksissä suositaan yhä enemmän malleja, joissa oppiminen tapahtuu työn ohessa. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi reflektiota, käytännön soveltamista ja työelämäprojekteja. Edellämainitut ovat hyväksi todettuja tapoja, jotka auttavat oppimista kiinnittymään konkreettisesti työtehtäviin (Salo, Novák & Leppänen 2025). Samalla organisaatiot pyrkivät hyödyntämään ennakointitietoa tulevista osaamistarpeista, jotta koulutus ei olisi vain reagointia akuutteihin puutteisiin, vaan osa pitkäjänteistä strategista suunnittelua.
Oppimismalleja kehitetään laajasti
Pienet osaamiskokonaisuudet (micro‑credentials) vastaavat tähän kehitykseen erityisen hyvin. Ne ovat rajattuja, selkeästi määriteltyjä ja työelämälähtöisiä oppimiskokonaisuuksia, jotka voidaan suorittaa joustavasti työn ohessa ilman pitkää koulutuksesta irtautumista. Etuna on nopea toteutus sekä se, että oppiminen voidaan kohdentaa täsmällisesti yrityksen todellisiin tarpeisiin.
Lisäksi pienet osaamiskokonaisuudet tukevat yrityksiä ratkaisemaan osaamisen kehittämisen tyypillisiä paradokseja: kiireen keskellä oppimiselle ei ole aikaa, oppiminen koetaan työstä irralliseksi, tai osaamisen kehittäminen jää helposti reaktiiviseksi. Modulaarisuus ja käytännönläheisyys auttavat purkamaan näitä ristiriitoja. (Salo, Novák & Leppänen 2025)
Vaikka kehittämistyötä tehdään laajasti, yksittäiset hankkeet, kuten POIJU, tarjoavat hyviä esimerkkejä siitä, millaisia oppimismalleja tulevaisuudessa tarvitaan: työn arkeen soveltuvia, ennakoivia ja modulaarisia. Nämä mallit eivät kuitenkaan rajoitu hankkeisiin, vaan heijastavat laajempaa muutosta yritysten osaamisen kehittämisessä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että yritysten oppimismallit ovat siirtymässä kohti ketteryyttä, ennakointia, modulaarisuutta ja selkeää työelämälähtöisyyttä. Pienet osaamiskokonaisuudet tarjoavat yrityksille tehokkaan ja ajantasaisen tavan vastata muuttuvan työelämän osaamishaasteisiin. Loppujen lopuksi tarkoituksena on tukea sekä yksilön kasvua että organisaation strategisia tavoitteita.
Lähteet
Jatkuva oppiminen. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. (2023) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Haettu 18.2.2026 osoitteesta https://okm.fi/jatkuva-oppiminen
Rantala, Arja, Tenno, Tiiu, Klemola, Katriina. (29.9.2025) Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen haasteet yrityksissä. Oamk Journal. Haettu 18.2.2026 https://oamkjournal.oamk.fi/2025/jatkuvan-oppimisen-ja-osaamisen-kehittamisen-haasteet-yrityksissa/
Salo, Milla-Maarit, Novák, Johanna, Leppänen, Sari. (24.10.2025) Pienet osaamiskokonaisuudet ratkaisuina osaamisen kehittämisen paradokseihin. Metrospektiivi-artikkeli. Haettu 20.2.2026 https://metrospektiivi.metropolia.fi/2025-10-24-artikkeli/pienet-osaamiskokonaisuudet-ratkaisuina-osaamisen-kehittamisen-paradokseihin/
POIJU – Pienet osaamiskokonaisuudet: Innostu ja uudistu! (2025). Tampereen korkeakouluyhteisö. Haettu 20.2.2026 osoitteesta https://projects.tuni.fi/poiju/
Kirjoittajat:
Jukka-Pekka Pirhonen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, TAMK.
Hannu Järvinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, TAMK.
Ilkka Piiroinen, lehtori, sosiaali- ja terveysala, TAMK.
Kommentit