He ovat joutuneet blue light sabotagen kohteeksi.
Blue light sabotage (sinivilkkusabotaasi) on joitakin vuosia sitten Ruotsissa lanseerattu termi. Tällä tarkoitetaan erityisesti poliisiin, mutta myös muuhun palo- ja pelastushenkilöstöön, kuten ensihoitajiin, kohdistuvaa suunnitelmallista ja väkivaltaista toimintaa, millä pyritään vähintäänkin hankaloittamaan viranomaisen toimintaa, mutta myös saavuttamaan mahdollisesti jotain rikollista hyötyä itselle, esimerkiksi lääkkeitä. (Szumski, 2024).
Suomessakin on kokemusta tästä ilmiöstä. Esimerkiksi Porvoon poliisiammuskeluun vuonna 2019 johti tekaistu hätäpuhelu, jolla soittajat pyrkivät saamaan partion ansaan ja luopumaan aseistaan. Seuranneen ammuskelun takia kaksi poliisia loukkaantui, toinen lievemmin ja toinen vakavammin.
Yhtä lailla on oletettavissa ja valitettavasti odotettavissakin, että ensihoitajia tullaan houkuttelemaan satimeen tekaistujen avunpyyntöjen nojalla. Lähtökohtaisesti ensihoitajat ovat menossa kohtaamaan apua tarvitsevaa kansalaista, auttajan roolissa. Ei ajatella, että vastassa olisikin pahaa tahtovia henkilöitä.
Asiaan on reagoitu jo valtiotasolla. Oikeusministeriö on tänä vuonna lähettänyt lausunnoille lakiesityksen, jolla hälytystoiminnan haittaaminen tai vaikeuttaminen tehtäisiin rangaistavaksi. Hälytystoiminnaksi katsotaan niin poliisin, pelastuksen kuin ensihoidonkin työtehtävät. Tekomuodon mukaan rangaistus olisi kovimmillaan jopa neljä vuotta vankeutta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. (OKM, 2025.) Tämä on tervetullut ja odotettu uudistus, mutta reaktiivinen – vahinko on jo ehtinyt tapahtua.
Kuinka sitten olla proaktiivinen? Kuinka ensihoitajat voivat varautua tällaisiin tilanteisiin, joissa auttajaa ei kunnioiteta, vaan tämä nähdään vähintäänkin kiusanteon, ellei jopa väkivallan käytön kohteena? Kaiken kattavaa ja yksioikoisen pätevää vastausta tähän ei ole. Yksi vaihtoehto voisi kuitenkin olla koulutuksen lisääminen liittyen uhka- ja väkivaltatilanteisiin varautumisen, ennakoinnin, ennaltaehkäisyn ja tilanteessa toimimisen osalta.
Tällaiseen, valtakunnallisesti käyttöön otettavissa olevaan, koulutusmalliin tähtää Lappeenrannan (LAB) ja Tampereen ammattikorkeakoulujen (TAMK) kaksivuotinen yhteishanke, missä tarkoituksena on kehittää paitsi verkkopohjainen teoriakoulutusalusta, myös pilotointien avulla testatut käytännön harjoitusmallit sekä tutkinto-opiskelijoiden, että myös jo työelämässä olevien ammattilaisten käyttöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä kansallisen Uhka- ja väkivaltatilanneverkoston ammattilaisten kanssa. Hankkeen tuloksia ei suunnata pelkästään ensihoidossa työskenteleville tai sinne aikoville, vaan ne ovat hyödynnettävissä muissakin hoitoalan koulutuksissa ja työpisteissä, esimerkiksi päivystyksissä.
Tavoitteena on, että tulevaisuudessa mahdollisimman moni hoitoalan ammattilainen pääsee ehjänä kotiin.
Szumski, 2022: https://www.euractiv.com/section/politics/short_news/swedens-blue-light-sabotage-significantly-higher-in-2021/ – luettu 8.8.2025
OKM, 2025: https://oikeusministerio.fi/-/hairiotonta-halytystoimintaa-halutaan-turvata-saatamalla-kaksi-uutta-rikosta-ja-kiristamalla-rangaistuksia – luettu 8.8.2025
Kirjoittaja: Pasi Vehniäinen
Kommentit