Kun ketju katkeaa – Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen pirstaleinen polku

Kuva: ChatGPT

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on lisääntynyt viimeisimpien vuosien aikana, media puhuu jopa mielenterveyden kriisistä. Kun lapsi tai nuori pääsee mielenterveydellisistä syistä perusterveydenhuollon hoidon piiriin, niin onnistuuko tarvittaessa siirtyminen erikoissairaanhoidon puolelle joustavasti? Sujuuko tiedonsiirto ammattilaiselta ammattilaiselle, pakoillaanko vastuuta ja jos näin on, mistä se johtuu?

Mielenterveyspalvelujen tavoitteena on varmistaa potilaiden oikea-aikaisesti saatu, oikein kohdistettu palvelu, sujuva ja vaikuttava hoito. Useasti asiakkaat ovat kuitenkin tilanteessa, jossa heidät lähetetään luukulta toiselle ilman, että kukaan todella tarttuu asiaan. Tätä ilmiötä kutsumme tässä palveluketjun katkeamiseksi.  Se on turhauttavaa asiakkaille, kuormittavaa ammattilaisille ja tehotonta koko palvelujärjestelmälle.

 

Miksi palveluketju ei toimi? 

Palveluketju muodostuu tietyn asiakasryhmän saamien palvelujen kokonaisuudesta, jossa itse palvelu, hoito tai kuntoutus on järjestetty ja vastuu hoidosta on jaettu perus- ja erikoissairaanhoidon välille. Palveluketju on parhaimmillaan monialaista yhteistyötä perusterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken.

Tätä palveluketjun jatkuvuutta ja monialaisuutta haastaa toimijoiden erilaiset yhteensopimattomat tietojärjestelmät, yhtenäisen tavan puuttuminen esimerkiksi raportoinnin suhteen ja se, että tiedonsiirtoa ammattilaisen välillä on rajoitettu. Tämä aiheuttaa sen, että kun potilas siirtyy ammattilaiselta toiselle, joutuu hän itse kertomaan tilanteestaan uudelleen ja uudelleen. Riskinä on myös lähetteiden palautuminen alkuperäiselle lähettäjälle, koska erikoispuolen kriteerit eivät täyty.

“Ja siinä tilanne on mennyt just kaikkein huonoimpaan, mitä se on oman työskentelyn aikana ikinä ollut, ja sä lähetät sen sinne paperilimboon ja sitten se todennäköisesti palautuu sulle jatkohoitolähetteenä, että niillä on ollut joku kaks käyntiä siellä ja sitten ne on seuraavan kerran taas jonossa takaisin sun luo.”

 

Tää ei kuulu mulle

Palveluketjun jatkuvuutta haastaa myös huoli toisen ammattilaisen varpaille astumisesta, joka aiheuttaa sen, ettei synny dialogista vuorovaikutusta kahden hoitotason välille. Vastareaktiona saattaa ilmetä nokittelua ja vastuun välttelyä. Miksi tällaista nokittelua ilmenee? Eiväthän ammattilaiset työskentele kentällä toisiaan vastaan vaan yhdessä. Onhan äärettömän tärkeää havainnoida potilaan tilannetta useamman ammattilaisen perspektiivistä.

Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat siihen, että potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa ja ei ole selkeää kuka potilasta hoitaa ja mitä hoidetaan. Haluammekin heittää haasteen hyvinvointialueen kehittyville sosiaali- ja terveyspalveluille; työnjaon selkeyttäminen, dialogisuus, monialainen yhteistyö ja asiakasmäärien tasaisempi jakautuminen resurssien kesken. Olisivatko nämä niitä palveluketjun avaimia, jolla hoitojonon purkua ja asiakkaan siirtymistä palvelujen välillä sujuvoitetaan?

 

Teksti: Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelijat Virpi Sjöroos, Maija-Reetta Vuolle, Samuli Kaukonen, Emma Räsänen, Heidi Hirvonen ja Berkan Demir sekä yliopettaja Merja Sinkkonen

Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus. Sitä varten on haastateltu kahta Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelujen työntekijää.

Asiasanat: Lapset, nuoret, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, Palvelupolku, Pirha, YAMK, sosiaaliala

Lähteet

Friman, S., Ikonen, T., Eloranta, S. & Suominen S. (7.6.2020) Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten palveluiden kehittäminen. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 2020:57:332-347. Haettu 17.12.2025 osoitteesta Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten palveluketjujen kehittäminen

Hujala, A. & Taskinen, H. (2020) Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala.

Osa III: Ihmiset muutoksen toteuttajina (s. 215–240). Tampere University Press. Haettu 17.12.2025 osoitteesta Hujala_Taskinen_Uudistuva_sosiaali_ja_terveysala_2020.pdf;jsessionid=78942A7873AD8C898D22BC6E8FB1520B

Karhunen, M. & Orjasniemi, T. (2024) Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa-rakenteellisen sosiaalityön näkökulma. Janus vol 32(2). Haettu 17.12.2025 osoitteesta Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa – Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma

Åström, M., Nurmilaakso, T., Kyllönen, T. & Kontturi, K. (28.4.2024) Nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähtämässä käsiin, mutta ilmiössä on myös toivo. Yle Uutiset. Haettu 17.12.2025 osoitteesta Nuorten mielenterveysongelmat ovat räjähtämässä käsiin, mutta ilmiössä on myös toivo | Akuutti | Yle

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi