Perustyö on mittaamattoman arvokasta kohtaamista
Mitä kohtaaminen sitten yksinkertaisimmillaan on ja onko sillä merkitystä? Kohtaaminen ei ole pelkkä tervehdys, yksittäinen temppu tai muodollinen keskustelu. Se on aidon läsnäolon hetki, jossa ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi. Jo ensikäynnillä asioiden sanoittaminen voi luoda helpotusta vaikeaan elämäntilanteeseen. Ensikohtaamisessa ammattilaiselta kysytään rohkeutta astua “tietämättömyyden alueelle” eli uskallusta asettua avoimesti asiakassuhteeseen, tiedostaen vastuunsa. Asiakkaan elämässä voi tapahtua isoja muutoksia onnistuneen kohtaamisen seurauksena. Tämä edellyttää myös sitä, että asiakkaassa itsessään syntyy halua toimia toisella tavalla kuin aiemmin. Vaikka useissa yksiköissä koetaan resurssien vähyyttä, tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen niin, että tapaamisesta jää molemminpuolinen positiivinen kokemus. Kohtaaminen vahvistaa niin asiakasta kuin työntekijää.
Muutosten myllerryksessä kohtaamisen merkitys korostuu
Työelämän murroksessa työn tekemistä yritetään jatkuvasti tehostaa. Voiko vaarana olla, että kohtaaminen muuttuukin tekniseksi rutiiniksi? Menetetäänkö tällöin myös tärkeä työyhteisöä ja työntekijää kannatteleva työkalu?
Haastatteluista nousi esille, että työntekijät kokivat omiksi selviytymiskeinoikseen työn mielekkyyden, työkokemuksen ja työyhteisön tuen. Haastatteluissa työntekijät arvostivat perustyön tekemistä, aitoa läsnäoloa ja kohtaamista, eli oman osaamisen hyödyntämistä. Ammattilaisen motivaatio tehdä työtään ei synny pelkästä velvollisuudesta. Se syntyy siitä, että hänellä on taito tehdä työnsä hyvin ja tahto käyttää taitojaan merkityksellisesti.
Kohtaaminen on hyvinvointialan ammattilaisen ydinosaamista, joka on nähtävä strategisena investointina. Tämä ydinosaaminen vähentää tutkitusti stressiä, vahvistaa motivaatiota ja ehkäisee työntekijän uupumusta. Muutosten keskellä kannattelee myös työyhteisön tuki. Työyhteisössä voisi yhdessä pohtia, miten työ toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti niin, että ammattiylpeydestä ei luovuta, vaikka resurssit vähenevät.
Miten mahdollistetaan hyvät kohtaamiset myös työyhteisön sisällä? Luottamuksen ja yhteisöllisyyden kokemukset vahvistuvat, kun työntekijän ajatuksia ja tunteita pidetään arvokkaina. Vaikka rakenteet ympärillä muuttuvat, onnistuneet kokemukset vahvistavat työyhteisön ja yksilön resilienssiä. Hyvän asiakaskohtaamisen kivijalkana on työyhteisö, sillä sen ongelmat ja työntekijöiden uupumus heijastuvat usein asiakassuhteisiin.
Aidot ja arvostavat kohtaamiset kannattelevat niin asiakasta, työntekijää kuin koko työyhteisöä kovissakin myrskyissä muistuttaen, että olemme ihmisiä, emme pelkkiä rooleja organisaatiokaaviossa. Kohtaaminen ei maksa mitään, mutta sen vaikutus voi olla mittaamaton.
Kirjoittajat: Sosionomi YAMK-opiskelijat Anette Piitari, Minna Kovalainen, Matleena Nikula, Jonna Jukarainen, Annukka Mäkinen ja Katriina Mikkonen sekä yliopettaja Merja Sinkkonen
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus. Sitä varten on haastateltu kahta Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelun työntekijää.
Asiasanat: lapset, nuoret, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, kohtaaminen, Pirha, YAMK, sosiaaliala
Lähteet
Kallio, E. 2016. Ajattelun kehitys aikuisuudessa. Kohti moninäkökulmaisuutta. Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Kasvatusalan tutkimuksia 71. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskyl.ä
Kohtakangas, K. 2019. Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa. [Väitöskirja Lapin yliopisto]. Haettu 17.12.2025 osoitteesta Kohtakangas.Krista.pdf
Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus oy.
Kommentit