Valintojen runsaus ja lukuisat moniammatilliset kohtaamiset
Jatkuva valintojen tekeminen kuluttaa ihmisen kognitiivisia voimavaroja. Kun päätöksiä on paljon tai ne ovat emotionaalisesti raskaita, päätöksenteosta tulee hankalampaa ja väsyttävämpää. Tätä tapahtuu perheillä, jotka joutuvat arvioimaan lukuisia palveluvaihtoehtoja ja kohtaamaan yhä uusia ammattilaisia.
Väsymys valintoihin ja uusien ammattilaisten kohtaamiseen voi näkyä esimerkiksi siten, että perhe ei enää jaksa hakea uutta palvelua, vaikka tarve olisi olemassa. Perhe saattaa myös kokea palveluihin liittyvän päätöksenteon ylivoimaisen vaikeaksi. Kun voimavarat kuluvat itse prosessiin, mahdollisuus hyötyä palveluista heikkenee.
Oikein toteutuessaan moniammatillisuus on vaikuttava ja perusteltu toimintatapa
Moniammatillinen työ on parhaimmillaan perheen tuki. Kun eri alojen asiantuntijat tarkastelevat lapsen tilannetta yhdessä, kokonaisuus jäsentyy selkeämmin ja arviointi on perustellumpaa. Tämä voi vahvistaa perheen tunnetta siitä, että heidän tilanteensa nähdään laajasti. Haasteet syntyvät, jos yhteistyötä ei toteuteta koordinoidusti ja jatkuvaa dialogia ylläpitäen. Asiakkaan näkökulmasta voi olla epäselvää, kuka vastaa kokonaisuudesta. Perheelle voi syntyä kokemus, että ammattilaiset siirtävät vastuuta toinen toisilleen.
Kuilu systeemin ja kokemuksen välillä
Palveluväsymys on tunne siitä, että perhe on yksin monimutkaisen palvelujärjestelmän keskellä. Siksi kohtaaminen, selkeä työnjako ja yhden toimijan vastuu kokonaisuudesta ovat keinoja, jotka voivat keventää perheen taakkaa merkittävästi.
Ammattilaisten puhuessa resursseista, tehokkuudesta ja eri lakien välisestä jännitteestä, puhuvat asiakkaat tunteista prosessien takana. Tässä syntyy kuilu prosessin ja inhimillisen kokemuksen välille. Jos moniammatillinen työ rakentuu liiaksi hallinnon ja rakenteiden ympärille, voi perhe kokea omien kokemustensa tulevan sivuutetuiksi.
Toimiva yhteistyö ehkäisee palveluväsymystä
Palveluiden tavoitteena on tukea — ei uuvuttaa. Palveluväsymyksen tunnistaminen ja sen vähentäminen on yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Palveluväsymys ei ole perheiden heikkoutta, vaan järjestelmän rakenteiden heikkouden seuraus. Sen tunnistaminen on ensimmäinen askel muutokseen.
Kun perheen asia siirtyy ammattilaiselta toiselle, katkos ei synny vain palveluketjussa vaan myös luottamuksessa. Saattaminen – se, että perhe ja seuraava ammattilainen kohdattaisiin yhdessä, tukee luottamuksen syntymistä ja ehkäisee perheen väsymystä palveluprosessin aikana. Saattamisen lisäksi selkeästi nimetty vastuuhenkilö ja sujuva tiedonkulku keventää päätöksenteon taakkaa. Näin perheen voimavarat vapautuvat tärkeimpään: lapsen ja nuoren hyvinvointiin.
Kirjoittajat: TAMKin Sosionomi YAMK-opiskelijat Sanni Ora, Johanna Niskala, Miia Hämäläinen, Teija Repo, Camilla Petas ja Satu Sipilä sekä yliopettaja Merja Sinkkonen
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelijoiden opintojaksolla Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus. Blogia varten on haastateltu kahta Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden työntekijää.
Asiasanat: lapset, nuoret, päihdepalvelut, mielenterveyspalvelut, palveluväsymys, Pirha, YAMK, sosiaaliala
Lähteet
Lamponen, T., Aarnio, N., & Veistilä, M. (2024). Moniammatillisen yhteistyön perusteluja ja haasteita lapsen tilanteen arvioinnissa. Janus (Jyväskylä, Finland), 32(3), 302. Haettu 17.12.2025 osoitteesta https://doi.org/10.30668/janus.138362
Ding, Y., Wang, W., Zhang, Q., Gu, X., Zhang, H., Qian, M., Shi, G., & Zhu, P. (2025). Treatment‐Related Decision Fatigue in Patients With Recurrent Papillary Thyroid Cancer: A Qualitative Study. Nursing & Health Sciences, 27(3), Article e70199. Haettu 17.12.2025 osoitteesta http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/nhs.70199
Hardman, R., Begg, S., & Spelten, E. (2021). Healthcare professionals’ perspective on treatment burden and patient capacity in low-income rural populations: challenges and opportunities. BMC Family Practice, 22(1), Article 50. Haettu 17.12.2025 osoitteesta https://doi.org/10.1186/s12875-021-01387-y
Kommentit