Opiskelemme geronomeiksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Tulevina ammattilaisina tarvitsemme ymmärrystä muistisairauksista ja muistisairaiden ihmisten kanssa toimimisesta. Lähdimme osana opintojamme mukaan hankkeen arvotyöpajoihin ja kehittämään huoneentaulua hoivakoteihin. Huoneentaulu on suunnattu erityisesti hoivakotien asukkaille muistutukseksi heidän ansaitsemastaan hyvästä kohtaamisesta.
Muistisairaudet ovat ryhmä eteneviä sairauksia, jotka heikentävät muistin lisäksi muita tiedonkäsittelyn osa-alueita, kuten kielellisiä toimintoja, hahmottamista ja toiminnanohjausta (Erkinjuntti ym. 2015). Muistisairauksien esiintyvyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Muistisairautta sairastaa 85–89-vuotiaista noin 22 prosenttia ja yli 90-vuotiaista ja sitä vanhemmista yleisyys on jo 41 prosentin luokkaa (Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus).
Työpajoista eväitä oman kohtaamisosaamisen reflektointiin
Osallistuimme kahteen hankkeessa toteutettuun arvotyöpajaan Koivupirtillä. Työpajoissa käsiteltiin toiminnallisin menetelmin kohtaamisosaamisen osa-alueita, työntekijöiden henkilökohtaisia kohtaamisen vahvuuksia sekä kehittämisen kohteita. Työpajat sisälsivät myös arvokeskustelua, joiden pohjalta osallistujat kokosivat omaa työskentelyä ohjaavat arvotaulut. Hankkeessa toteutettiin kevään 2025 aikana vastaavia arvokeskustelutyöpajoja yhteensä kahdeksan eri pirkanmaalaisen hoivakotipalveluita tuottavan organisaation kanssa.
Molemmat Koivupirtin työpajat alkoivat tutustumisella. Alkuharjoitukset toimivat hyvänä jään rikkojana, herättivät naurua ja saivat osallistujia virittäytymään työpajatyöskentelyyn. Työpajojen pääpainona oli ryhmätyöskentely. Ensimmäisessä työpajassa keskityttiin muistisairaisiin ihmisiin. Osallistujat valitsivat kuvakortin, joka kuvaa parhaiten muistisairasta ihmistä. Tämän jälkeen jokainen kirjoitti lapuille kolme omaa vahvuuttaan kohtaamistilanteissa. Ensimmäisen työpajan lopuksi osallistujat saivat välitehtäväksi pohtia hoivakodin arvojen toteutumista ja olemassa olevia toimintatapoja.
Toisessa työpajassa keskustelimme välitehtävien avulla hoivakotien arvoista. Tämän jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään keskustelemaan kohtaamista edistävistä arvoista ja pohtimaan millaisilla käytännön keinoilla niiden toteutumista voi vahvistaa arjen kohtaamistilanteissa. Koivupirtissä pienryhmien arvoiksi nousivat kunnioittava kohtaaminen ja positiivinen asenne. Työpajoihin osallistuneet kokivat kohtaamistilanteiden pohtimisen ja arvoista keskustelemisen tärkeänä ja omaa työtä tukevana.
Hyvä kohtaamisosaaminen
Hyvään kohtaamisosaamiseen kuuluu kunnioittava ja avoin kohtaaminen. Muistisairaan ihmisen ihmisarvon tunnustaminen näkyy hoitajan asenteessa häntä kohtaan. Vuorovaikutuksessa on tärkeää huomioida vastavuoroisuus sekä kohdella muistisairasta ihmistä tasaveroisena osapuolena. Ajan antaminen sekä aito läsnäolo edistävät kuulluksi tulemista ja luovat kohtaamisesta merkityksellisen. (Pynnönen 2019.)
Työpajoihin osallistuneet ammattilaiset mielsivät kunnioittavaan kohtaamiseen kuuluvan muistisairaan asukkaan tuntemisen olevan tärkeää. Asukkaan tunteminen sisältää tietämyksen päivärytmistä ja yksilöllisistä ominaisuuksista, kuten tavoista sekä mieltymyksistä. Lisäksi kunnioittavaan kohtaamiseen kuuluu etunimen käyttö, koputtaminen huoneeseen mennessä ja empatia. Kunnioittava kohtaaminen ilmenee käytännön tekoina, valintojen mahdollistamisella, omannäköisyyden toteuttamisena sekä yksilöllisyyden huomioimisena.
Huoneentaulu
Geronomiopiskelijoina koemme tärkeäksi muistuttaa muistisairaita ikäihmisiä heidän oikeudestaan hyvään kohtaamiseen ja kohteluun. Tämän vuoksi kokosimme huoneentaulun, joka on kohdennettu hoivakotien asukkaille. Huoneentaulun hyvän kohtaamisen elementit toimivat muistutuksena myös hoivakotien työntekijöille. Huoneentaulu on laadittu muistisairaille ihmisille saavutettavaan muotoon ja sen teossa on käytetty tutkittua tietoa sekä työpajojen antia. Selkokielisyys, hyvin erottuvat värit ja kirjainfontin suuri koko tukevat huoneentaulun viestin ymmärtämistä.
Kohtaamisosaamisen kehittämisellä ja siihen keskittymällä on mahdollista parantaa paitsi muistisairaiden hoivakotien asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua, myös työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Hyvä kohtaamisosaaminen vahvistaa työn eettisyyttä ja palkitsevuutta. Hyvien käytänteiden tunnistaminen, tiedon levittäminen ja juurruttaminen käytännön työhön voivat saada aikaan merkittävää hyötyä kaikille osapuolille. Ohessa kuva huoneentaulusta.
Lähteet
Erkinjuntti, Timo & Remes, Anne & Rinne, Juha & Soininen, Hilkka 2015. Muistisairaudet: käsitteitä ja termejä. Teoksessa Erkinjuntti, Timo & Remes, Anne & Rinne, Juha & Soininen, Hilkka (toim.). Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim.
Kohtaamista hoivakoteihin KOHO. Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan Muistiyhdistys. KOHO-hanke – Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Muistisairaudet. Käypä hoito –suositus 2023. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. <https://www.kaypahoito.fi/hoi50044>. Viitattu 13.4.2025.
Pynnönen, Katja 2019. Toimiva vuorovaikutus tukee aktiivista arkea. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.). Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Luku 3.
Teksti: Miina Aalto, Ladan Abdi, Sonja Vainonen (Geronomiopiskelijat Metropolia Amk) & Katja Hautsalo (hoitotyön lehtori, TAMK)
Kuva: Sonja Vainonen, kuva otettu arvotyöpajassa 6.3.2025
Kommentit