Uusi rahoitusmalli – julkaisutoiminta palaa ammatillisille juurilleen

Korkeakoulujen julkaisujen kohderyhmät voi jaotella kolmeen luokkaan: tiedeyleisö, ammatillinen yleisö ja suuri yleisö (ks. esim. Tiedonkeruun käsikirja 2023). Tämänhetkisessä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa kaikilla julkaisutyypeillä ja kohderyhmillä on ollut sama painoarvo. Se on johtanut kaikissa ammattikorkeakouluissa suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen, ja erityisesti yleistajuisten blogikirjoitusten, määrän huimaan lisääntymiseen suhteessa muihin julkaisutyyppeihin tai kohderyhmiin.

Julkaisutoimintaa tukevat asiantuntijatahot, siis ammattikorkeakoulujen julkaisupalvelut, kirjastot ja tutkimuspalvelut, ovat jo pitempään varautuneet siihen, että OKM:n tulosohjauksen suunta muuttuu kohti ammatillista tai tieteellisempää julkaisemista. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kirjastojen verkostossa on jo pitempään pohdittu, pitäisikö myös ammatilliselle yleisölle suunnatuissa julkaisuissa olla tarkempi julkaisufoorumien tasoluokittelu, yliopistojen JUFO-luokituksen tyyliin. Ja jos pitäisi, niin millainen se olisi?

Korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa julkaisujen painoarvo ammattikorkeakoulun koko rahoituspotissa tulee säilymään ennallaan. Julkaiseminen on siis työtä, jota OKM odottaa meidän TAMKissakin tekevän. Uudessa mallissa suurelle yleisölle suunnattujen julkaisujen painoarvo vähenee kuitenkin huomattavasti nykyisestä. Ammattikorkeakouluja ohjataan sen sijaan tuottamaan julkaisuja ammatilliselle ja tiedeyleisölle. Artikkeli tieteellisessä tai ammatillisessa lehdessä tuottaa TAMKillekin enemmän rahaa kuin esimerkiksi yleistajuinen blogikirjoitus tai sanomalehtikirjoitus.

Entisenä korkeakoulututkijana tulkitsen rahoitusmallin paluuksi juurille, kohti ammattikorkeakoulujen lakisääteistä (2014/932 §4) perustehtävää: ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa”.

Uuden linjauksen myötä tuntuu loogiselta ajatella, että TKI-hankkeiden julkaisusuunnitelmien merkitys kasvaa, aikaa ja rahaa tiedon levittämisesti ammattiyleisölle on varattava riittävästi ja läpi projektin elinkaaren. Jatkossa ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa ja sen prosesseja pitää reivata uuteen suuntaan, blogitehtailusta kohti pureskellumpaa ja ”hitaampaa” ammatillisille ja tiedeyleisöille suunnattua tekstiä.

Se, millaisilla järjestelyillä julkaisujen laatiminen eri ammattikorkeakouluissa mahdollistuu, jää nähtäväksi. Toinen seikka, mihin tullaan oletettavasti kiinnittämään uudenlaista huomiota, ovat ammattikorkeakoulujen omat ammatillisen julkaisemisen kanavat, niiden profiili sekä niille suunnattu resurssi. Ammattikorkeakoulujen julkaisuverkosto sekä Julkaisutiedonkeruun yhteistyöryhmä ovat paikkoja, joissa TAMK voi olla kuulolla muiden ammattikorkeakoulujen suunnitelmista.

Hyvät julkaisut levittävät tietoa ja osaamista eteenpäin, joten olkoon se kuitenkin edelleen julkaisemisen päätarkoitus, rahoitusmallista riippumatta.

Lähteet:

Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932

Tiedonkeruun käsikirja 2023. OKM:n korkeakoulujen tiedonkeruukäsikirja 2023. Wiki-sivusto. Viitattu 15.12.2023.

Valtioneuvosto (2023)  Työryhmä ehdottaa korkeakoulujen valtakunnallisten rahoitusmallien uudistamista: keskiössä korkeakoulujen autonominen päätöksenteko ja hallitusohjelmatavoitteiden edistäminen.  Viitattu 15.12.2023.

Teksti: Liisa Marttila, KT, erikoissuunnittelija, Tampereen ammattikorkeakoulu, Viestintä ja vaikuttavuus

Kuva: Jonne Renvall