Lehtori Daina Nikolaou Kyproksen yliopistosta johdatteli meidät osallistujat kulttuurienvälisen kompetenssin ja kulttuuriälyn teemoihin. Hyödynsimme Hofsteden ym. (2010) ja Hallin (1976) kulttuuristen ulottuvuuksien määritelmiä ja tekoälyä tarkastellessamme eri kulttuureihin liittyviä stereotypioita ja ennakkoluuloja sekä sitä, miten näemme itsemme ja toiset kulttuurien edustajina. Taitavana pedagogina Nikolaou onnistui luomaan avoimen ja rennon ilmapiirin keskustelulle, joka syvensi ymmärrystä siitä, miten tietyt tavat ja piirteet selittyvät eri kulttuureissa. Saatoimme samalla kasvattaa ainakin hitusen kulttuuriälyämme.
Mikä kuormittaa opiskelijoita?
Kliinisen neuropsykologian professori Fofi Constantinidou luennoi stressistä ja sen vaikutuksista hyvinvointiin. Stressi auttaa meitä tehtävistä suoriutumisessa, mutta tekee elämästä myös jännittävää. Tieteellisiä innovaatioitakaan ei syntyisi ilman stressiä. Haitallista stressi on silloin, jos keskittymiskyky heikkenee ja muisti alkaa pätkiä. Opiskelijoilla stressiä aiheuttavat Constantinidoun mukaan ainakin akateeminen paine aikatauluineen, kulttuuri- ja kielimuurit, yksinäisyys ja koti-ikävä, epävarmuus tulevasta sekä taloudelliset huolet. Constantinidou esitteli myös tutkimuksen (Solomou ym., 2024), jonka mukaan noin kolmannes koronapandemian kokeneista kyproslaisista oli saanut kohtalaisia tai vakavia ahdistusoireita. Tulokset viittaavat siihen, että pandemia altisti erityisesti nuoria aikuisia pitkäkestoisille psyykkisille oireille.
Opiskelijoiden yksinäisyys, ahdistus ja sosiaalisten tilanteiden pelko ovat haasteita, joihin on havahduttu ja joihin pyritään löytämään ratkaisuja myös Suomessa (esim. Lukinmaa, 2026). Koronapandemian vaikutukset tuntuvat vielä maailmanlaajuisesti, mutta kuten edellä mainittiin, nuorten ahdistukselle ja stressille on myös muita syitä. Kyproksella opiskelijoiden yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä lisäävät kampusten sijainti kaupungin ulkopuolella ja vähäinen joukkoliikenne, jolloin oma auto on opiskelijalle lähes välttämätön. Yhteisöllisyydestään tunnetut kyproslaiset ovatkin huolissaan siitä, että nuoret eivät enää vapaa-ajalla hakeudu toistensa seuraan kuten ennen, vaan vetäytyvät opiskelija-asuntoihinsa.
Yhteisten haasteiden ja ratkaisujen äärellä
Aktivoivien ja ajatuksia herättäneiden luentojen ja työpajojen ohella kv-viikon yhtä tärkeää antia olivat keskustelut kollegojen kanssa. Pohdimme, miten muutokset toimintaympäristössämme muuttavat työtämme ja miten voisimme ymmärtää ja tukea opiskelijoita paremmin. Kun arki digitaalisuuden aikakaudella on muuttunut yhä nopeatempoisemmaksi, myös kielenkäyttö ja viestintätavat muuttuvat. Esimerkiksi ranskalaiset kollegat kokivat haastavaksi pysyä nuorten käyttämän lyhenteiden ja nopean slangin perässä. Oli lohdullista huomata, että haasteet ovat samantyyppisiä kaikkialla ja yritämme parhaamme mukaan löytää niihin toimivia ratkaisuja. Samalla pystyin peilaamaan kv-viikon kokemuksia TAMKin arkeen ja toteamaan, miten paljon meillä tehdään opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen: monipuoliset tukipalvelut, aivoterveyttä ja liikkumista edistävät hankkeet sekä opiskelijoiden kohtaaminen arjen opetustyössä ovat esimerkkejä konkreettisista teoista ja systemaattisesta työstä.
Kyproksen yliopisto huolehti myös, ettei kenenkään tarvinnut viettää iltojaan yksin. Pääsimme tutustumaan saaren rikkaaseen historiaan ja kuulimme, millaista on elää jaetun maan kansalaisena Nikosiassa. Kyproksen historiaan mahtuu kansakunnan kantamaa traumaa, mutta mikä tekee nykypäivän kyproslaisista onnellisia ja hyvinvoivia? Ainakin sukujen yhteisölliset perinteet ovat tärkeitä. Illalliselle istutaan harvoin yksin ja nauru, laulu ja tanssi näkyvät ja kuuluvat katukuvassa. Myös luonto ja eläimet ovat lähellä kyproslaisten sydäntä. Kukapa ei viihtyisi töissä, jos voi samalla silittää toimistokissaa.
Lähteet
Hall, E. T. (1976). Beyond culture. Anchor Press.
Hofstede, G., Hofstede, G. J., & Minkov, M. (2010). Cultures and organizations: Software of the mind (Revised and expanded 3rd ed.). McGraw‑Hill.
Lukinmaa, T. (2.3.2026). Sosiaalisten tilanteiden pelko yleistyy korkeakouluissa – ylilääkäri huolissaan: ”Kyse on tulevaisuuden johtajista”. Yle Uutiset. https://yle.fi/a/74-20211516
Solomou,F. , Nikolaou, F., Michaelides, M. P. & Constantinidou, F. (2024). Long-term psychological impact of the pandemic COVID-19: Identification of high-risk groups and assessment of precautionary measures five months after the first wave of restrictions was lifted. PLOS Global Public Health. https://doi.org/10.1371/journal.pgph.0002847
Kirjoittaja:
Annina Korpela
lehtori, suomen kieli ja viestintä
Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Kommentit