Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Kohtaamisia ja oivalluksia TAMK:in ja Mielen ry:n opiskelijoiden oppimiskahvilassa

— Anna-Maria Balk
Opiskelijoita kahvilassa

Tampereen ammattikorkeakoulussa on toteutettu jo viitenä vuotena Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutuksen ja tamperelaisen Mielen ry:n kokemusasiantuntijakoulutuksen yhteinen oppimiskahvila. Se on tavoittanut lähes 200 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja kokemusasiantuntijaa. Palaute yhteisoppimisesta on ollut kiittävää. Osallistujien kokemuksissa on korostunut ymmärryksen syveneminen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista sekä halu ja valmius yhteistyön tekemiseen mielenterveys- ja riippuvuushaasteita kokevien asiakkaiden parhaaksi.

TAMKin ja Mielen ry:n työelämäyhteistyö on toteutunut eri muodoissaan jo aiemmin, esimerkiksi yhteisinä hankehakuina ja kehittämishankkeina. Vuonna 2020 kehitettiin ja käynnistettiin koulutuksellinen yhteistyö, jonka tavoitteena oli vahvistaa yhteisoppimisen keinoin molempien organisaatioiden opiskelijoiden osaamista.

TAMKista osallistujina ovat olleet Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutuksen (30 op) opiskelijat ja Mielen ry:stä kokemusasiantuntijakoulutuksen osallistujat. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus on TAMKin järjestämä yhden lukuvuoden mittainen täydennyskoulutus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, kuten sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja sosionomeille, jotka syventävät osaamistaan mielenterveys- ja päihdetyössä.

Mielen ry:n osallistujat opiskelevat kokemusasiantuntijoiksi Mielen Avoimessa Opistossa. Koulutusta on järjestetty Mielen ry:ssä vuodesta 2001 lähtien, ja se on laajuudeltaan 100 tuntia ja kestoltaan kahdeksan kuukautta. Kokemusasiantuntijat osaavat asettua asiakkaan asemaan ja tarkastella palveluita heidän näkökulmastaan sekä lisätä ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä, riippuvuuksista sekä toipumista edistävistä tekijöistä.

Yhteisoppimista learning cafessa

Yhteisoppimisen edellytyksenä on yhteisesti jaettu tavoite, avoin keskustelukulttuuri ja halu kuulla toisia. Se perustuu asiantuntijuuteen, kumppanuuteen ja tasavertaisuuteen. Yhteisesti jaettua oppimisteemaa työstetään yhdessä learning cafe -menetelmällä hyödyntäen eri tiedonlajeja. Ammattilaisuus, kokemuksellisuus ja vertaisuus nivoutuvat toisiinsa lisäten ja syventäen osallistujien ymmärrystä toipumista edistävästä kohtaamisesta ja erilaisen asiantuntemuksen merkityksestä toipumisessa.

Oppimiskahvila on vakiinnuttanut paikkansa molempien organisaatioiden koulutuksissa tavoittaen vuosittain noin 40 osallistujaa. Kerätyn palautteen perusteella kokemukset ovat olleet myönteisiä. Sote-ammattilaisten palautteissa on korostunut oivallus inhimillisen kohtaamisen ja asiakkaan osallisuuden tukemisen merkityksellisyydestä palveluprosessin kaikissa vaiheissa. Tiedon kokemusasiantuntijakouluksesta, kokemustiedosta ja kokemusasiantuntijuudesta on koettu lisäävän valmiutta ja halukkuutta yhteistyöhön.

Kokemusasiantuntijat ovat saaneet ymmärrystä eri tiedonlajeista ja ammattilaisen työstä sekä kokeneet yhteistyön kynnyksen madaltuneen. Työskentely ja dialogi ammattilaisten kanssa sekä koettu tasavertaisuus ja molemminpuolinen arvostus ovat vaikuttaneet toipumiseen positiivisesti ja mahdollistaneet erilaisen roolin omaksumisen. Oppimiskahvilaan osallistunut kokemusasiantuntija tiivisti päivän yhteisesti jaetun annin: “Tänään paikalla ei ollut ammattilaisia ja potilaita, vaan kohtasimme toisemme tasavertaisina”.

Myönteinen palaute kannustaa TAMKia ja Mielen ry:tä jatkamaan yhteistyötä myös tulevina vuosina.

Teksti: Mari Vikman, lehtori, Sosiaali- ja terveysala, TAMK
Emilia Nurmi, koordinaattori, Mielen ry
Jenni Verno, koordinaattori, Mielen ry
Kuva: Pixabay

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa

Kiertotalous ja vihreän siirtymän ratkaisut ovat tuotteiden valmistajien ja arvoketjun kaikkien toimijoiden sekä kuluttajan arkipäivää. Aurinko- ja tuulienergia sekä romumetallin kierrätys ovat hyviä esimerkkejä. Tuotteen valmistuksessa uusiutuvat, uudelleen käytettävät ja kierrätettävät raaka-aineet, tuotteen uudelleen käytettävyys ja uusiutuva energia tarjoavat mahdollisuuksia, haasteita ja kilpailuetua. Uusiutuvan biomassan ja sivuvirtojen käyttö energian tuotannossa tekee tuotantoyksiköstä energiaomavaraisen ja mahdollistavat tuotteelle esimerkiksi ympäristösertifikaatin ja -merkin. Prosessiteollisuuden sivuvirrat ja kierrätettäväksi suunnitellut tuotteet ja ratkaisut sekä kierrätysmateriaalit ja -komponentit haastavat yrityksiä. Kustannustehokkaat tuotantotekniset ratkaisut ja tuotteiden käyttäjäkokemus vaativat kehitystyötä ja pilotointia.

Konepaja-akatemia 2.0: Yhteiskehittämisellä kohti tulevaisuuden koulutusta

Konepaja-akatemia 2.0 on TAMKin ja Saskyn yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden koulutusmalleja, osaamisen siirtoa ja koulutusteknologioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät yritykset, koulutusorganisaatiot ja asiantuntijat, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamista voidaan kehittää tehokkaammin ja kohdistaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Keskeisiä teemoja ovat VR- ja simulaatiopohjaisen oppimisen kehittäminen, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät sekä perinteisten koulutusmallien modernisointi. Näitä aiheita käsiteltiin myös Konepaja-akatemian yhteiskehittämisen työpajassa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyivät konkreettisiksi kehitysaskeliksi.