Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Moniammatilliset simulaatiot terveysalan opintojen voimavarana

— Arja Hautala
Terveysalan opiskelijoita simulaatiotilanteessa

Siistit pulpettirivit. Jokaisen pulpetin ääressä istuu innokas opiskelija ja kuuntelee herkeämättä luennoitsijan jokaista sanaa ja tekee samalla muistiinpanoja. Kohta edessä siintää harppaus luokasta aitoon työelämään. Todellisuudessa terveysalan opinnot eivät sisällä pelkkiä pulpettirivejä erilaisissa luentosaleissa, vaan opinnoissa korostuvat käden taidot ja käytännöllisyys.

Terveysalan opinnoissa tulisi suosia aktiivisen oppimisen menetelmiä, joista simulaatio on hyvä esimerkki. Simulaatiot antavat opiskelijoille mahdollisuuden testata omia taitojaan turvallisessa ympäristössä, mutta ne ovat myös loistava keino lisätä osaamista sellaisilla osa-alueilla, joihin opiskelija ei välttämättä harjoittelujaksonsa aikana törmää. Vaikka opiskelija ei harjoittelunsa aikana joutuisi kohtaamaan esimerkiksi elvytystilannetta, se ei tarkoita, etteikö tilannetta tulisi harjoitella käytännössä. Jokaisen terveysalan tutkinnon suorittaneen tulisi osata toimia yllättävissä ja harvinaisemmissa tilanteissa.

Eräs opiskelija totesi:

Tajusin, että fyssarikin saattaa olla tekemisissä kuoleman kanssa.

Onnistunut simulaatio

Tampereen ammattikorkeakoulussa terveysalan opiskelijoille on järjestetty moniammatillisia poliklinikka- ja osastosimulaatioita vuodesta 2015 alkaen. Nämä simulaatiot jäljittelevät osaston ja poliklinikan toimintaa; poliklinikalle saapuneille potilaille on annettava oikeanlainen jatkohoito. Onnistunut simulaatio vaatii vaihtelevia ja monipuolisia potilastapauksia, jotta jokaiselle koulutusalalle on riittävästi toimintaa. Lisäksi jokaisen koulutusalan opettajan on oltava mukana, jotta he voivat arvioida opiskelijoiden toimintaa ja vastata mahdollisiin kysymyksiin oman erityisosaamisensa kautta.

Simulaatiot järjestettiin ensin TAMKin tiloissa, mutta ne siirtyivät Taitokeskukseen sen valmistuttua. Koronavuosien aikana osastosimulaatioissa oli tauko, mutta maaliskuussa 2023 aloitimme toiminnan uudestaan.

Viimeisimpään moniammatilliseen osastosimulaatioon osallistui 37 opiskelijaa. Tällä kertaa opiskelijat tulivat lääketieteen, sairaanhoidon, fysioterapian ja röntgenhoidon koulutusohjelmista. Potilaina oli lisäksi kolme potilassimulaattoria.

Palaute kannustavaa

Simulaatiosta saamamme palautteen perusteella useat opiskelijat kokevat moniammatillisen simulaation lisäävän luottamusta omiin taitoihin, mahdollistavan aidon yhteistyön eri ammattiryhmien välillä ja opettavan kommunikaatiota. Onnistunut hoito tai hyvä vuorovaikutus muiden simulaatioon osallistuneiden kanssa voi kasvattaa itseluottamusta. Moniammatillinen yhteistyö auttaa oppimaan toiselta ammattiryhmältä ja ymmärtämään heidän työtään paremmin. Simulaatio voi myös muistuttaa kommunikaation tärkeydestä muiden ammattiryhmien ja potilaiden kanssa.

Kommunikaatio ei ole itsestäänselvyys; asioita varmistamatta viesti kulkee helposti eteenpäin rikkinäisen puhelimen lailla.

 

Opiskelijoista 17 toimi potilaina, muut oman opiskelualansa ammattilaisen roolissa.

Saamamme palaute on kannustanut simulaation kehittämiseen ja työn jatkamiseen myös tulevina vuosina, vaikka opetussuunnitelmissa simulaatiot jäävät usein muiden opintojen jalkoihin.

Tiedämme, että työelämään astuessaan opiskelijamme joutuvat työskentelemään erilaisissa tiimeissä ja tilanteissa. Miksi emme siis antaisi heille mahdollisimman hyviä eväitä tulevaisuuteen ja harjoittelisi moniammatillista yhteistyötä myös koulutuksen järjestäjän toimesta sen sijaan, että sysäisimme sen harjoittelupaikkojen tai tulevan työnantajan vastuulle?

Kirjoittajat:

Lasse Tervajärvi, lehtori TtM, KM, TAMK
Nina Hutri-Kähönen, koulutusvaradekaani, Taitokeskuksen toiminnanjohtaja, lastentautien erikoislääkäri, Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen yliopisto

Kuvat: Nina Hutri-Kähönen

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa

Kiertotalous ja vihreän siirtymän ratkaisut ovat tuotteiden valmistajien ja arvoketjun kaikkien toimijoiden sekä kuluttajan arkipäivää. Aurinko- ja tuulienergia sekä romumetallin kierrätys ovat hyviä esimerkkejä. Tuotteen valmistuksessa uusiutuvat, uudelleen käytettävät ja kierrätettävät raaka-aineet, tuotteen uudelleen käytettävyys ja uusiutuva energia tarjoavat mahdollisuuksia, haasteita ja kilpailuetua. Uusiutuvan biomassan ja sivuvirtojen käyttö energian tuotannossa tekee tuotantoyksiköstä energiaomavaraisen ja mahdollistavat tuotteelle esimerkiksi ympäristösertifikaatin ja -merkin. Prosessiteollisuuden sivuvirrat ja kierrätettäväksi suunnitellut tuotteet ja ratkaisut sekä kierrätysmateriaalit ja -komponentit haastavat yrityksiä. Kustannustehokkaat tuotantotekniset ratkaisut ja tuotteiden käyttäjäkokemus vaativat kehitystyötä ja pilotointia.

Konepaja-akatemia 2.0: Yhteiskehittämisellä kohti tulevaisuuden koulutusta

Konepaja-akatemia 2.0 on TAMKin ja Saskyn yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden koulutusmalleja, osaamisen siirtoa ja koulutusteknologioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät yritykset, koulutusorganisaatiot ja asiantuntijat, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamista voidaan kehittää tehokkaammin ja kohdistaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Keskeisiä teemoja ovat VR- ja simulaatiopohjaisen oppimisen kehittäminen, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät sekä perinteisten koulutusmallien modernisointi. Näitä aiheita käsiteltiin myös Konepaja-akatemian yhteiskehittämisen työpajassa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyivät konkreettisiksi kehitysaskeliksi.