Toisen asteen oppimisen tuen lakimuutoksen myötä oppimisen tuki ammatillisessa koulutuksessa järjestetään osana tutkintokoulutusta. Tuki ei ole enää erillinen palvelu, vaan se on osa opettajan ja ohjaushenkilöstön jokapäiväistä työtä. Opiskelijalla on oikeus saada tukiopetusta, ohjausta ja erityistä tukea myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana. Lukiossa opiskelijoilla on oikeus saada yksilöllistä tuke opettajien sekä opiskeluhuollon yhteistyönä. Uudistus haastaa lukioita tarkastelemaan omia käytäntöjään ja vahvistamaan pedagogista sensitiivisyyttä – jokaisella opiskelijalla on oikeus tulla kohdatuksi ja tuetuksi omassa oppimisessaan.
Jokainen opettaja on myös havainnoija ja tukija
Oppimisen tuki ei ole vain erityisopettajien tai opinto-ohjaajien vastuulla – se on jokaisen opettajan tehtävä, myös meillä ammattikorkeakoulussa. Tämä tarkoittaa, että meidän tulee opetustilanteissa havainnoida opiskelijoiden osallistumista, oppimisen esteitä ja vahvuuksia. Tuki voi olla pieniä tekoja: selkeämpiä ohjeita, joustavampia palautusaikatauluja, vaihtoehtoisia suoritustapoja tai yksinkertaisesti kohtaamista ja kuuntelemista.
Tutkimukset osoittavat, että opettajan sensitiivisyys ja kyky rakentaa turvallinen oppimisympäristö ovat keskeisiä tekijöitä opiskelijan sitoutumisessa ja oppimisessa (esim. Rantanen, 2015). Myös dialogisuus ja opiskelijan toimijuuden tukeminen ovat keskeisiä periaatteita, jotka vahvistavat oppimista ja osallisuutta.
Tuen pyytäminen ei ole heikkouden tunnustamista, ja sen tarjoaminen on osa laadukasta pedagogiikkaa. Kun opiskelija kokee tulevansa tuetuksi, hän voi keskittyä oppimiseen, kasvuun ja oman asiantuntijuutensa rakentamiseen.
Oppimisen tuen muodot ammattikorkeakouluissa
Oppimisen tuki korkeakoulussa rakentuu useista toisiaan täydentävistä osa-alueista (Nieminen ym., 2021). Se ei ole yksittäinen toimenpide, vaan kokonaisuus, joka tukee opiskelijan oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. Keskeisiä tukimuotoja voivat olla esimerkiksi:
Pedagoginen tuki tarkoittaa selkeitä ohjeita, joustavia aikatauluja ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. Opettaja voi esimerkiksi tarjota mahdollisuuden palauttaa tehtävä suullisesti kirjallisen sijaan tai antaa lisäaikaa palautuksiin.
Ohjauksellinen tuki sisältää henkilökohtaista ohjausta, mentorointia ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Tämä voi tarkoittaa säännöllisiä ohjauskeskusteluja tai opintojen suunnittelua yhdessä opiskelijan kanssa.
Vertaistuki syntyy opiskelijayhteisöstä. Opiskelijatuutorointi, ryhmätyöskentely ja vertaisoppiminen tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia yhdessä muiden kanssa.
Saavutettavuus varmistaa, että kaikki opiskelijat voivat osallistua opetukseen yhdenvertaisesti. Tämä voi tarkoittaa saavutettavia oppimateriaaleja (esim. ruudunlukijaystävälliset tiedostot), esteettömiä tiloja tai digitaalisia apuvälineitä, kuten puheentunnistusta tai tekstin suurennusta.
Lopuksi
Oppimisen tuki ei ole vain lakimuutosten tai erityisjärjestelyjen asia. Se on osa jokapäiväistä opetustyötä ja laadukasta pedagogiikkaa, johon jokainen opettaja voi vaikuttaa. Korkeakoulussa oppimisen tuki on paitsi oikeus – myös mahdollisuus rakentaa inhimillisempää ja vaikuttavampaa koulutusta. Jokaisella opiskelijalla on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja tuetuksi omassa oppimisessaan.
Lähteet
Nieminen, J., Pesonen, H., Huhtala, S., Mäkihonko, M. & Seppälä, M. (2021). Saavutettavan opetuksen suunnitteleminen. Teoksessa H. Pesonen & J. Nieminen (toim.) Huomioi oppimisen esteet. Inklusiivinen opetus korkeakoulussa, 119-146. Jyväskylä: PS-kustannus.
Opetushallitus (2025a). Oppimisen tuen uudistus ammatillisessa koulutuksessa.
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-tuen-uudistus-ammatillisessa-koulutuksessa
Opetushallitus (2025b). Lukiokoulutuksen oppimisen tuki ja erityisopetus uudistuvat – Opetushallitus valmistelee päivitystä lukion opetussuunnitelman perusteisiin.
Rantanen, S. (2015). Korkeakouluopintojen edistäminen opiskelijoiden näkökulmasta: Ohjaus, opetus ja tutkintojen rakenne ammattikorkeakouluopintoja hidastavina ja nopeuttavina tekijöinä.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201510123342
Kirjoittaja toimii TAMKin Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lehtorina sekä INKLU-hankkeen TAMKin osahankkeen projektipäällikkönä.
TAMK on mukana kansallisessa INKLU-hankkeessa (INKLU -Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta) 1.3.2024-31.8.2026. Hankkeessa kehitetään inklusiivista koulutusta ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden tarvitsemaa erityistä tukea opintojen aikana sekä tuetaan työllistymistä.
Kommentit