Kenen tarpeita viestintä palvelee
Kun puhumme viestinnästä, puhumme vuorovaikutteisuudesta. Emme enää voi nähdä viestintää tiedottamisena, jossa tieto kulkee yhteen suuntaan, se ei palvele sidosryhmien tarpeita, koska se ei mahdollista osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Yksikään organisaatio ei kykene toteuttamaan perustehtäväänsä ilman viestintää. Opinnäytetyössäni pureuduin henkilöstön näkökulmiin suhteessa johtamis- ja organisaatioviestintään.
Tiedon suodattamista, läpinäkyvyyttä ja monikanavaisuutta
Henkilöstö pitää tärkeänä tiedon suodattamista ja kohdentamista, mutta odottaa läpinäkyvyyttä; kunkin työntekijän tulee päästä omaa työtään koskevan tiedon alkulähteille. Päätöksentekoprosessin aikana viestiminen ja läpinäkyvyys mahdollistavat vuorovaikutteisuutta ja aitoa osallisuutta. Henkilöstö on motivoitunut esittämään kysymyksiä ja antamaan palautetta, ja odottaa vastauksia johdolta.
Henkilöstöviestinnän pääkanavien ohella henkilöstö tahtoo työlleen näkyvyyttä julkisilla somekanavilla ja organisaation verkkosivuilla. Somekanavien rooli yhteisöllisyyden rakentamisessa organisaation sisällä näyttäytyy merkittävänä, ja somesisältöjen toivotaankin keskittyvän ihmisiin, kokemuksiin ja tarinoihin.
Johdon viestinnän pääasiallinen tehtävä on yhteisöllisyyden ylläpitäminen
Johdon viestinnän ei tulisi enää keskittyä tiedon siirtämiseen ylhäältä alas, vaan sen sijaan esittää yhteisiä merkityksiä, joiden avulla yhteisöllisyyden kokemusta tuotetaan, ylläpidetään ja jaetaan. Johto voi tukea henkilöstön toivomaa hierarkkisuuden madaltamista esimerkiksi muuttamalla sääntö- ja normirakennetta vuorovaikutuksellisuutta mahdollistavaksi. Henkilöstö myös odottaa johdon priorisoivan jalkautumista henkilöstön pariin.
Henkilöstö toivoo johdon viestivän omilla kasvoillaan sekä organisaation sisällä että sosiaalisessa mediassa. Johdon osallistuminen julkiseen keskusteluun henkilökohtaisilla työsomekanavillaan on iso tekijä organisaation imagolle ja veto- ja pitovoimalle, jota ei sovi vähätellä etenkään sote-alaa piinaavan työntekijäpulan aikana.
Viestinnän vetovoima tarttui valmistuvaan tradenomiin
Syksyni vierähti viestinnän pauloihin yhä enemmän vaipuessa, ja osaamisen karttuessa syttyi myös halu alkaa soveltaa omaa osaamista ja vahvuuksia arjen työssä. Tässä hetkessä, juuri ennen valmistumista haaveissani siintelee jo viestinnän opinnot yliopistossa.
Peilataan lopuksi sote-alan organisaatioviestintää markkinointiin:
- tunne kohderyhmäsi
- viesti siellä, missä kohderyhmä on läsnä
- panosta työntekijäkokemukseen
- herätä tunteita, ole aito ja helposti lähestyttävä
- madalla hierarkkisuutta
- arvosta avoimesti henkilöstön työtä
- tule vuorovaikutukseen omilla kasvoilla, vastaa kysymyksiin, ota kantaa
- käytä arvoja vipuvartena
- tartu oma-aloitteisesti haasteisiin välttääksesi orastavan mainekriisin
- tuo esiin läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta
Voit halutessasi tutustua opinnäytetyöhöni täällä:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110922329
Kirjoittaja on Johanna Riekkola, joka uudelleen kouluttautuu TAMKissa sairaanhoitajasta liiketalouden tradenomiksi, ja valmistuu joulukuussa 2022.
Kuva: Pixabay
Kommentit