Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Avainsana: POIJU

Yritysten oppimismallit murroksessa – ketteryyttä, jatkuvuutta ja työelämälähtöisyyttä

Yritysten oppimismallit ovat parhaillaan voimakkaassa muutoksessa. Työelämän murros, teknologinen kehitys ja osaajapula vaativat koulutusratkaisuja, jotka ovat aiempaa ketterämpiä, nopeampia ja paremmin työhön ja arkeen integroituvia. Suomessa tarve on erityisen suuri: opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan (2023) jopa vajaa puoli miljoonaa työikäistä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Tämä korostaa joustavan oppimisen rakenteiden merkitystä.

Arviointi osana todistusta pienissä osaamiskokonaisuuksissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen linjaus (2023) toimii korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksenä. Linjaus määrittelee tiedot, jotka tulee vähintään esittää todistuksessa. Yhtenä todistuksen myöntämisen edellytyksenä on, että osaamistavoitteiden saavuttaminen on arvioitu. Arvioinnin menetelmät tulee julkaista. Menetelmien tulee olla luotettavia, ja niiden perustana tulee olla arvioitavien osaamistavoitteiden luonne. Kun nämä tiedot esitetään yhdenmukaisella tavalla, se helpottaa sekä osaamisen tunnistamista että mahdollista osaamisen tunnustamista eri koulutuksellisissa ja ammatillisissa yhteyksissä.

Pienet osaamiskokonaisuudet – kuka maksaa ja miksi kyse ei ole vain rahasta?

Tämä blogikirjoitus perustuu ajatuksiin kahdesta paneelikeskustelusta, joissa pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin työelämän ja korkeakoulujen näkökulmista: Marraskuussa 2025 PINKO-hankkeen webinaarissa painottuivat yritysten arjen odotukset, ja joulukuussa 2025 POIJU-hankkeen paneelissa osaamiskokonaisuuksien tulevaisuus, rahoitus ja rakenteet. Yhteinen havainto molemmissa keskusteluissa oli selvä: kysymys ei ole vain rahasta, vaan arvosta, ajasta, rakenteista ja vastuista.

Pienet osaamiskokonaisuudet kiinnostavat vai kiinnostavatko sittenkään?

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä hankkeita, selvityksiä ja tapahtumia on tällä hetkellä useita sekä Suomessa että Euroopassa. Niiden tarpeellisuus on siis nostettu voimakkaasti esille. POIJU-hankkeessa selvitimme jo aikaisemmin, että työelämä ei ole niinkään kiinnostunut opintopisteistä vaan osaamisesta, kun taas korkeakoulut haluavat pitää kiinni mitattavasta ja tarkemmin määriteltävistä kokonaisuuksista (Piiroinen, Järvinen & Pirhonen 2025). Lokakuun työpajassa halusimme selvittää korkeakouluhenkilöstön näkemyksiä työelämän kokemuksista.

Pienet yritykset pinteessä - osaaminen avaimena uuteen nousuun

Suomen pienet ja keskisuuret yritykset ovat nyt poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Selvitysten mukaan pk-yritysten taloustilanne on heikoin vuosikymmeniin. Käytännössä tämä näkyy erityisesti palvelualalla, jossa viidennes yrityksistä arvioi tilanteensa huonoksi. Toisaalla kerrotaan, että kymmenet tuhannet yritykset, etenkin pienet toimijat, ovat lopettaneet viime aikoina. Osaamisen kehittäminen voi olla avain uuteen nousuun.

Jatkuva oppiminen ja työelämäyhteistyö - ikuinen lupaus, joka ei vieläkään toimi

Tuoreen kyselyn mukaan sekä korkeakoulut että hyvinvointialueet kokevat yhteistyönsä riittämättömäksi. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että lainsäädäntö velvoittaa ammattikorkeakouluja tarjoamaan työelämän tarpeisiin perustuvaa opetusta yhteistyössä työelämän kanssa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 4 & 6 §) ja hyvinvointialueita kehittämään ammatillista osaamista yhdessä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 32 §).