Miten muotoilu voi vahvistaa TAMKin lukujärjestystyön strategiaa?

Lukujärjestykset vaikuttavat opiskelijoiden arkeen, opettajien työssä jaksamiseen sekä koko korkeakoulun toiminnan sujuvuuteen. Tampereen ammattikorkeakoulussa on viime vuosina tehty merkittävä muutos kohti keskitettyä lukujärjestystyötä – mutta miten muotoilu voisi tukea tätä kehitystä ja viedä sitä strategisesti eteenpäin?

Asiakasymmärrys on laadukkaan lukujärjestystyön tärkein rakennuspalikka

Muotoiluajattelun vahvuus on asiakkaiden – tässä tapauksessa opiskelijoiden ja opettajien – tarpeiden syvällinen ymmärtäminen. TAMKin lukkaritiimissä toteutettiin tätä varten palvelumuotoiluprojekti, jossa asiakasdataa kerättiin palvelumuotoilun menetelmin, kuten kyselyin ja laadullisin keinoin. Näin saatiin aitoa asiakasymmärrystä siitä, millainen lukujärjestys todella tukee arkea.

Opiskelijat nostivat esiin ennakoitavuuden ja selkeyden: hyvin laadittu lukujärjestys helpottaa työn ja opiskelun yhteensovittamista, edistää opinnoissa etenemisen ja vähentää stressiä. Opettajille lukujärjestys on puolestaan osa tärkeää pedagogista kokonaisuutta, ei vain tuntien sijoittelua. Se ohjaa vuoden rytmiä, suunnittelua ja mahdollistaa pedagogisesti arvokasta opetustyötä.

Kun nämä näkökulmat yhdistettiin, syntyi laadukkaan lukujärjestyksen kriteeristö, joka kokoaa yhteen ennakoitavuuden, tilojen tarkoituksenmukaisuuden, sujuvan viestinnän ja hyvinvoinnin.

Toisin sanoen: hyvä lukujärjestys ei ole sattumaa. Se on suunniteltu.

 

Muotoilu strategisena työkaluna

TAMKin lukujärjestystyön haasteena ovat osaamisyksiköiden eriävät vuosikellot ja käytännöt keskitetyn lukujärjestystyön näkökulmasta. Ja juuri näihin muotoilu tuo pelastavan työkalupakin. Palvelumuotoilu auttaa kysymään oikeita kysymyksiä: mitä eri käyttäjät oikeasti tarvitsevat ja miten prosessit saadaan pelaamaan yhteen niin, että kaikkien arki helpottuu?

Asiakastutkimus antoi tähän selkeän strategisen suunnan. Opiskelijoiden ääni on tärkeä — ja he ovat jo varsin tyytyväisiä. Suurempi hyöty syntyy, kun opettajien pedagogista suunnittelua ja lukkaritiimin kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan. Kun nämä kaksi toimivat, lopputulos näkyy automaattisesti myös opiskelijoille.

Yhteiskehittäminen nousi tutkimuksessa isoksi teemaksi. Muotoilu ei toteudu tyhjiössä: se vaatii aikaa, motivaatiota ja yhteistä tahtotilaa. Onneksi TAMKin opettajakysely antoi viitteitä siitä, että näitä löytyy.

 

Näin muotoilu ohjaa TAMKin lukujärjestystyötä eteenpäin

Lukujärjestysten kehittäminen ei ole yksittäinen projekti, vaan jatkuva prosessi. Seuraavat askeleet TAMKissa voisivat olla:

  1. Yhteisten prosessien ja vuosikellojen yhtenäistäminen
  2. Opettajien pedagogisen suunnittelun vahvistaminen osana lukujärjestystyön kehittämistyötä
  3. Asiakasymmärryksen systemaattinen hyödyntäminen strategiatyössä
  4. Yhteiskehittämisen rakenteiden vahvistaminen

Muotoilu tarjoaa keinoja, joilla voidaan parantaa sekä tehokkuutta että hyvinvointia. Kun lukujärjestystyötä tarkastellaan osana laajempaa oppimisen ekosysteemiä, siitä tulee strateginen väline, joka tukee TAMKin missiota ja korkeakouluyhteisön arkea myös hyvinvoinnin osalta.

Tällä tavoin muotoilu voi aidosti vahvistaa TAMKin lukujärjestystyön strategista selkeyttä ja tukea koko oppimisympäristön sujuvuutta.

 

Kirjoittaja:

Liisa Luoto

Erikoissuunnittelija/Senior Adviser TAMK

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi