Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa somen silmin

Sosiaalinen media, eli some, on kokoelma nettipalstoja, joilla ihmiset pääsevät jakamaan julkaisuja, sekä keskustelemaan haluamistaan aiheista muiden kanssa. Keskustelu somessa on usein nopeatempoista ja sitä värittää mielipiteiden performatiivinen ja jyrkkä luonne. Ihmiset voivat kommentoida haluamiaan aiheita anonyymisti ja tämä näkyy usein kiivaana ja tunteikkaana keskusteluna.

Ensihoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevien sosiaalisen median julkaisujen kommenttikentissä keskustelu aiheesta on vilkasta. Alan ammattilaiset jakavat kokemuksiaan joko humoristisella otteella, tai vakavamielisimpien julkaisujen kautta. Kommenttikentät täyttyvät nopeasti maallikoiden sympatian lisäksi kollegojen näkemyksistä. Niistä käy ilmi, että ensihoitajia on mm. lyöty, potkittu, kuristettu, vedetty hiuksista, syljetty ja yritetty heittää ulosteella. Useampi terveydenhuollon ammattilainen kertoo väkivaltaisista potilaista, sekä seksuaalisesta häirinnästä, joka on heille arkipäivää.

Vaikka väkivallan taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, päihteiden käyttöä tai vakava mielenterveysongelma kuten psykoosi, ei väkivallan toivoisi kohdistuvan auttajiin. Valtaosan mielestä väkivalta ei kuulu ensihoitotyöhön, mutta eriäviäkin mielipiteitä on havaittavissa. Ensihoitajia, joille väkivalta tulee yllätyksenä, on joissain kommenteissa kehotettu jopa vaihtamaan alaa, ja toisissa käsketty yksinkertaisesti jättämään huonosti käyttäytyvät potilaat hoidotta, seurauksista huolimatta. Eräs kommentoija kertoo kuulleensa omalta työterveyslääkäriltään, että väkivalta kuuluu hoitoalalle ja hän on vain liian herkkä, kun se häiritsee.

Tilastojen perusteella ensihoidossa kohdatut uhka- ja väkivaltatapaukset ovat nousussa. Pelastuslaitosten vuonna 2024 tekemän tutkimuksen mukaan uhka- ja väkivaltatapauksia esiintyi 377kpl. Tämä määrä on huomattavan suuri verrattuna vuoteen 2022, jolloin tapauksia esiintyi noin puolet vähemmän.  Uhka- ja väkivaltatapauksista suurin osa tapahtuu kohteessa (yksityinen asunto), tai ambulanssissa ja tilanteen aiheuttajana on yleensä potilas.

Keskusteluissa on työturvallisuuden lisäämiseksi ehdotettu kaikkea kameravalvonnan ja budolajien harrastamisen väliltä. Radikaaleimpina ehdotuksina ovat mainittu esimerkiksi etälamautin ja pippurisumutin. Tämä taas on johtanut vasta-argumentointeihin, joissa osa pelkää tämän johtavan lisääntyneeseen tarpeettoman voiman käyttöön ensihoitajien taholta. Toisin sanoen, on oltu huolissaan siitä, että voimankäyttö kohdistuisi haavoittuviin kohderyhmiin, kuten itsensä loukanneisiin muistisairaisiin, jotka tilanteen aiheuttaman pelon vuoksi käyttäytyisivät uhkaavasti tai väkivaltaisesti.

Keskustelun painopiste kallistuu kuitenkin siihen, ettei suurin osa ensihoitajista halua kantaa kaasua, pamppua tai mitään muutakaan “asetta”, ja että he haluavat vain tehdä työtään turvassa. Ensihoitajat itse ovat tukeneet lakimuutosta, joka takaisi heille saman koskemattomuuden joka poliiseilla on. Ensihoito- ja pelastushenkilökuntaa suojaavan lakiuudistuksen onkin määrä tulla voimaan vuoden 2026 alusta. Moni kommentoijista pitää ratkaisua hyvänä ja tarpeellisena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että somekeskusteluissa liittyen ensihoitajien kohtaamiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin vallitsee konsensus siitä, ettei väkivalta kuulu työpaikalle. Kuitenkaan ihmiset eivät tunnu pääsevän yhteisymmärrykseen siitä, miten tätä väkivaltaa työpaikalla voitaisiin ehkäistä. Keskusteluissa esiintyy hyviä ehdotuksia työn turvaamiselle, mutta yhtä lailla hyviä vasta-argumentteja näille keinoille.

Vaihtoehtoisia toimintamalleja tähän pyrkii osaltaan tarjoamaan myös Lappeenrannan (LAB) ja Tampereen ammattikorkeakoulujen (TAMK) yhteinen, kaksivuotinen Ensihoidon turvallisuus -hanke. Hankkeessa rakennetaan kansallinen koulutusmalli keskittyen ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin, varautumiseen, tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, mutta se on hyödynnettävissä kaikessa hoitoalan koulutuksessa.

Jokainen ensihoitaja haluaa työskennellä turvallisessa ympäristössä ilman väkivallan uhkaa ja keskittyä olennaiseen – ihmisten auttamiseen.

 

Kirjoittajat:

Pasi Vehniäinen (lehtori)

Sini Helin (ensihoitajaopiskelija)

Eveliina Åkerman (ensihoitajaopiskelija)

 

 

Härkönen, R. 2025. Sietäisitkö työssäsi puukotusta, eritteitä, kourimista ja jatkuvia vaaratilanteita? Ensihoitajat kertovat MTV:lle työnsä vaaroista. MTV Uutiset. 6.4.2025. Viitattu 8.11.2025. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensihoitajat-kertovat-mtv-lle-tyonsa-vaaroista-uhattu-aseella-puukotettu-kourittu-jahdattu-kirveella-ja-otettu-panttivangiksi/9126270

Kaukolehto, T. 2025. Ensihoito- ja pelastushenkilöstöä suojaava laki voimaan ensi vuoden alussa. SPAL. Verkkosivu. Viitattu 13.11.2025. https://pelastusalan.ammattilainen.fi/ensihoito-ja-pelastushenkilostoa-suojaava-laki-voimaan-ensi-vuoden-alussa/

Kuikka, J. N.d. Ensihoitopalveluiden uhka- ja väkivaltatilanteet Suomessa vuonna 2024. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto. Verkkosivu. Viitattu 12.11.2025. Ensihoitopalveluiden uhka- ja väkivaltatilanteet Suomessa vuonna 2024 | Pelastuslaitokset

Päivinen, S. 2023. Ensihoitajat joutuvat jopa suunnitelmallisen uhkailun kohteeksi – Auttajat vaativat samaa suojaa, joka poliiseilla on. Yle Uutiset. 11.11.2023. Viitattu 9.11.2025.  https://yle.fi/a/74-20059735

Wallenius, M. 2023. Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta kasvaa: “Älä viitsi kuristaa. Jos kuolen tähän, niin kuka sinua sitten auttaa”. Yle Uutiset. 29.8.2023. Viitattu 9.11.2025. https://yle.fi/a/74-20047528

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi