Kuinka monta vaatetta ihminen tarvitsee?
Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon sinun vaatekaapissasi on ”nukkuvia vaatteita”? Oma vastaukseni on, että ehdottomasti liian paljon. Key note-puhuja Timo Huhtamäki, Emmy Clothing Companyn toimitusjohtaja ja EU:n ilmastolähettiläs, kertoi, että nukkuvien vaatteiden inventaarion arvo on Suomessa miljardeja euroja. Jos ne siirtyisivät second hand -markkinoille, voisi uusia vaatteita valmistaa vähemmän kuin tällä hetkellä tehdään ja säästää näin luonnonvaroja.
Jos kuluttajien käyttäytymisen muutoksella tuotteiden elinkaari pitenee, sillä on iso ympäristövaikutus. Lineaaritalouden puolustusmekanismit ovat kuitenkin vahvat ja esimerkiksi käytetyistä vaatteista maksetaan vero useaan kertaa. Myös uusien ajattelumallien hyväksymistä tarvitaan. Vielä epäilevästi käytettyjen vaatteiden ostamiseen ja käyttämiseen suhtautuvia Huhtamäki haastoi miettimään käytettyjä lakanoita, jollaisilla jokainen hotellissa joskus yöpynyt on varmasti nukkunut.
Vertaisvuokrauksella apua tavarapaljouteen
Lotta Lilja Circutus Oy:stä kertoi vertausvuokrauksesta, jolla on mahdollisuus edistää arjen kiertotaloutta. Circutus-alusta on julkaistu 2023 ja se yhdistää tavaroiden omistajat ja käyttäjät. Vertaisvuokrauksessa asukkaat voivat vuokrata ja tarjota vuokralle tavallisia käyttötavaroita (esim. ruohonleikkuri, sirkkeli, painepesuri, suksiboxi jne.) eikä jokaista laitetta tarvitse omistaa itse. Osaa laitteistahan käytetään erittäin harvoin ja ne seisovat pääosan elinkaarestaan varastossa.
Vastaavia palveluita on yhdistyksillä ja yleishyödyllisillä organisaatioilla mutta vertaisvuokrauksessa on omat haasteensa. Olen ollut itse kehittämässä viitisen vuotta sitten asukasyhdistyksessä tavaralainaamoa, ja oli hienoa kuulla, että Circutus toimii. Vahva tunnistautuminen ja turvallinen maksaminen parantavat luottamusta. Tavaran rikkoutumisesta ei vastaa Circutus vaan se on omistajan ja käyttäjän välinen asia, ja luottamusta tarvitaan tähänkin.
Vierailu Vantaan Energian jätevoimalaan
Pääsimme vierailemaan Vantaan Energialla, jonka laajennusosa otettiin käyttöön syksyllä 2022. Siellä kierrätykseen kelpaamaton energiajäte hyödynnetään lämmöksi ja sähköksi. Tilat olivat modernit eikä missään tuntunut jätteen hajua. Mahdollisuus nähdä prosessin vaiheita auttoi ymmärtämään jätevirran volyymiä, ja mieleen tulikin, että jokaisen pitäisi ainakin kerran elämässään vierailla jätevoimalassa näkemässä mihin omat jätteet päätyvät.
Jätelaista kiertotalouslaiksi
Oli kiinnostavaa kuulla myös jätelain uudistustyöstä, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa lainsäädäntöä, vastuita ja velvollisuuksia ja näin edistää kiertotaloutta. Jätelain nimen muuttaminen kiertotalouslaiksi kirvoitti alan professorilta yleisöstä kommentin, että kiertotalouden edistäminen pitäisi tapahtua jo ennen jätteeksi päätymistä ja siksi vanha nimi olisi itse asiassa kuvaavampi laille. Periaatteessa näin mutta toisaalta kiertotalous lain nimessä antaa vahvan signaalin tarpeesta ajatteluntavan muutokseen.
Seminaarissa kuultiin erinomaisia esityksiä mm. elektroniikkaromun kierrätykseen, purkujätteen ja kierrätysmuovin tuotteistamisesta sekä siitä, miten robotteja ja AI:ta voidaan hyödyntää kiertotalouden edistäjä. Jätehuoltopäivien materiaaleihin voi tutustua täällä: Materiaalit 2024 – Jätehuoltoyhdistys ry
Teksti ja kuva: Silja Kostia, yliopettaja, TAMK Soveltavan tutkimuksen keskus
Kommentit