Moninaisuus tuo uusia näkökulmia ohjaukseen
Päivien ensimmäisenä yhteisenä teemana oli kielten ja viestinnän opintojen ohjaaminen ja tukeminen ammattikorkeakouluissa. Asiantuntijatiimi teki aiheesta keväällä 2025 kyselyn, jonka taustalla ovat vaikuttaneet mm. opiskelijoiden moninaisuus, lisääntyneet aloituspaikat, muutokset oppimisympäristöissä ja opettajan työkuvassa sekä toisen asteen rooli. Suomen kielen ja viestinnän lehtori Ella Hakala esitteli ensin TAMKin yleisiä tuen ja ohjauksen käytänteitä, minkä jälkeen keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten opettaja voi tukea opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintojaksolla. Monet opiskelun haasteet näkyvät nimenomaan kielten ja viestinnän opiskelussa, joten kielenopettaja toimii usein tukijan ja ohjaajan roolissa.
Kieliverkoston kuulumisia
Vierailevat puhujat tulivat tänä vuonna Kielikoulutuspolitiikan verkostosta (Kieliverkosto). Verkosto toimii linkkinä kielikoulutuksen, tutkijoiden, opiskelijoiden ja päätöksentekijöiden välillä, ja sen tehtävänä on myös tiedottaa kielikoulutuksen uutisista, tapahtumista ja tuoreimmasta tutkimuksesta. Verkoston asiantuntijat professori, pj. Sari Pöyhönen ja projektitutkija Reetta Ronkainen alustivat keskustelevan työpajan teemalla ajatuksia ja yhteistyön paikkoja monikielisyydestä. Puheenvuoro annettiin vahvasti opettajille, ja keskustelun perusteella eri ammattikorkeakouluissa ollaan samojen pohdintojen äärellä. Opiskelijoiden moninaisuus ja sen myötä tavoitetason saavuttaminen, yhtenäiset arviointikäytänteet, verkko-opiskelun vaatimukset sekä kieliopinnoista vapauttaminen herättivät keskustelua. Työpajan osallistujat saivat kirjoittaa paperilapuille pohdituttavia asioita, jotka kerättiin lasipurkkiin eteenpäin vietäviksi.
TAMKin kieltenopettajat aktiivisina hankkeissa
TAMKin kielten ja viestinnänopettajat esittelivät päivillä ajankohtaisia hankkeita. Jatkoon-hankkeesta kertoivat Lotta Markkula ja Anne Kopperoinen. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pilotoida avoin, digitaalinen valmennusympäristö, joka parantaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden valmiuksia menestyä korkeakoulun pääsykokeissa ja opinnoissa. Hanke kiinnosti kieltenopettajien lisäksi myös Kieliverkoston asiantuntijoita, jotka omassa esityksessään sivusivat samoja teemoja.
Ruotsin opettaja Sari Hanska esitteli Svenska upp -hanketta, jonka taustatekijänä on ollut opiskelijoiden osaamisvaje ruotsin kielessä. Hanke herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä, koska hankkeessa on tarkoitus luoda kaikille korkeakouluopettajille vapaaseen käyttöön tuleva ruotsin digitaalinen oppimateriaali A1-A2-tasolle. Materiaalin tarkoituksena on sujuvoittaa opiskelijoiden siirtymää korkeakoulun ruotsin opintoihin ja edistää opintojen suorittamista ja valmistumista tavoiteajassa.
NONI!-hankkeesta kertomassa olivat suomen kielen ja viestinnän lehtorit Tiina Miikkulainen ja Mervi Kastari. Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulukelpoiset tai jo korkeakoulutetut maahanmuuttajat, joiden kielitaito ei vielä riitä korkeakoulutukseen, mutta joiden potentiaalia Suomi tarvitsee. Tarkoituksena on kehittää nopea ja tehokas nivelvaihe tarvittavan kielitaidon saavuttamiseksi.
Henri Annala puolestaan esitteli TAMKin kansainvälisiä hankkeita, joissa kielten- ja viestinnän opettajia on ollut mukana jo pitkään. Näissä hankkeissa on usein muitakin teemoja kuin kieltenopetus, esimerkiksi digipedagogiikka.
Yhteistyö jatkuu verkostoissa
Vastuuopettajapäivillä on tapana kokoontua kieliryhmittäin keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Jokaisella kieliryhmällä on lisäksi omat verkostonsa, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Näin huolehditaan siitä, että kieliin ja viestintään liittyvistä asioista keskustellaan valtakunnallisesti, ja tieto eri ammattikorkeakoulujen välillä kulkee. Moninaistuvassa työelämässä tarvitaan myös tulevaisuudessa kielitaitoisia ja -tietoisia ammattilaisia, ja tätä viestiä on tärkeä välittää eteenpäin.
Kirjoittaja:
Ella Hakala
lehtori, FM, suomen kieli ja viestintä
Kuvat: Hamza Ahmad
Kommentit