Liikkuva ja oppiva -yhteisön seminaarissa Jyväskylässä 1.–2.4.2025 liikkumiseen kannustavat kokoontuivat keskustelemaan ja oivaltamaan yhdessä oppien ja osaamistaan jakaen. Osallistuin tähän kaksipäiväiseen seminaariin osana Liikkuva opiskelu -hanketta.
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa opetustilanteissa liki päivittäin työskentelevänä oli ilo huomata, että juuri tästä näkökulmasta tarjontaa oli erittäin runsaasti. Liikettä opiskelujen edistäjänä on tärkeää, juuri tätä ajatusta kannattaa TAMKissa vaalia ja tuoda esille aina tilaisuuden tullen.
Eräässä työpajassa käsiteltiin ajatuksen sumenemista oppimisen aikana. Meille kaikille tuttu tunne on ajatuksen loppuminen, ajatusten sumeneminen työskentelyn ollessa pitkään intensiivistä. Liikkeen merkitys tuleekin opetuksessa tai itsenäisesti työskenneltäessä muistaa jo ennen kuin sumu saapuu. Liikkuminen kesken syventymistä vaativan työn saa mielen rentoutumaan ja näin keskittyminen jatkuu hyvänä ja hallittuna pitkäkestoisesti. Olennaista on siis opetuksessa muistaa, että vaikka keskittymiseen vaaditaankin aikaa ja usein rauhallista tilaa, tilanteen keskeyttäminen liikkumisella saa aikaan usein toivottua uutta virtaa.
Toisessa työpajassa tarkasteltiin keskittymistä ja työn keskeyttämistä tekemisen etenemisen kannalta. JAMKin kyselytutkimuksessa on käynyt ilmi, että opiskelijat toivovat opetustilanteissa opettajien olevan aloitteentekijöinä taukoliikkumisessa ja liikkuvan opiskelijoiden kanssa kesken luennon tai muun työskentelyn. Taukotarrat esityksissä koetaan hyviksi muistuttajiksi tauon merkityksellisyydestä. Työn on näin todettu etenevän tietoisen keskeyttämisen ja liikkumisen jälkeen usein entistä sujuvammin.
Millaista tarinaa itsestäni kerron itse itselleni ammattilaisena? Sointu ja Topi Borg olivat juttelemassa aiheesta koko seminaariyleisölle. Jokaisen liikkuvalla minällä on tarina. Tarina syntyy koko elämän ajan tapahtuneista asioista ja eritoten niihin liittyvistä tunteista, kokemuksista ja itsen peilaamisesta muihin. Olennaista on, että me kerromme tarinaa itse itsellemme ja uskomme ennen kaikkea itse kertomaamme. Borgit kysyvätkin, keiden me annamme vaikuttaa omaan tarinaamme.
Tähän linkittyy myös monologin pitäneen Aino Suholan viesti: tunteet vaikuttavat siihen, miten me asioita koemme ja miten otamme niitä vastaan. Monella on itse mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi liikkuvan minän tarina kehkeytyy. Liikkumiseen suhtautuminen kumpuaa aiemmista kokemuksista. Liikkuva opiskelu -hanke kannustaa liikkeeseen, jota jokainen meistä voi lisätä osaksi arkipäiväisiä valintoja ja näin tuottaa itselleen uutta tarinaa vanhan päälle ja lisäksi kerrottavaksi.
Teksti ja kuva
Lotta Markkula, lehtori, Kielten ja viestinnän tiimi, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri
Kommentit