Online Educa Berlin-tapahtuman opit ja kopit

Me LIME-yksikön digilehtorit olimme joulukuun 2026 alussa Berliinissä osallistumassa Online Educa Berlin-tapahtumaan. OEB on verkkopedagogiikkaan keskittynyt kansainvälinen konferenssi, joka juhli samalla 31-vuotista taivaltaan. Opintomatkamme rahoitti Ruuskasen säätiön apuraha.

Puheenvuorojen teemat vaihtelivat podcasteista mikro-oppimiseen ja arviointivinkeistä henkilökunnan lisäkouluttamiseen liittyviin aiheisiin. Konferenssin epäviralliseksi teemaksi nousi kuitenkin selkeästi tekoäly ja sen hyödyntäminen verkko-opetuksessa. OEB:n liki sadasta puheenvuorosta yli kolmasosa käsitteli tekoälyä jollain tavalla. Kävin itsekin kuuntelemassa useita tekoälypuheenvuoroja.

”Elevating Experiental Learning with AI”-puheenvuorossa esitettiin kokemuksia siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää simulaatioissa, joissa harjoitellaan opiskelijoiden kanssa jotain todellista alan tilannetta. Tässä sessiossa esimerkkeinä käytettiin sitä, että HR-ammattilaiset treenaavat tekoälyn kanssa haastattelutilanteita. Tekoälylle on annettu etukäteen erilaisia persoonallisuuden piirteitä ja ominaisuuksia, joiden mukaan se toimii. Tämän kaltaiset simulaatiot toimivat hyvin myös esimerkiksi myynnin opiskelijoiden ryhmissä myyntikeskusteluiden harjoitteluun, terveysalalla potilaiden kohtaamisen harjoittelemiseen tai vaikka tiukkojen palautteenannon skenaarioiden treenaamiseen. Tekoäly tarjoaa nykyään myös suomeksi mahdollisuuden käydä keskustelu puhumalla kirjoittamisen sijaan. Tarkemmat ohjeet puheen kautta käytyihin keskusteluihin löydät Copilot-ohjesivustolta Copilot Voicen käyttäminen Microsoft Copilot kanssa – Microsoft-tuki

Standeilla kierrellessä pääsimme myös tutustumaan moniin eri tekoälyratkaisuihin. Esimerkiksi Moodleen on olemassa lisäosa, jonka avulla opettaja voi luoda mistä tahansa aiheesta tekoälyn ja avatarin avulla videoita. Tämä herätti paljon ajatuksia siitä, voiko tekoälyyn vielä luottaa niin paljon, että sen antaisi tehdä niin omat luentodiat kuin niiden videoimisenkin. Pohdimme myös sitä, millaisessa tilanteessa voisi olla hyötyä siitä, että videolla näkyy avatar tai ihmishahmo, joka ei ole kyseisen kurssin vastuuopettaja itse. Tämä voisi sopia esimerkiksi toteutuksille, jossa on useita vetoja ja useita eri opettajia vuoden aikana. Tällöin diojen sisältö rakennettaisiin yhdessä, ja videoiden sisällön puhuisi neutraali kuuluttaja. Näin vältyttäisiin siltä, että opettajat kuvaisivat useita eri videoita samasta sisällöstä.

Puheenvuoro lunttaamisen estämisestä tarjosi omasta näkökulmastani vanhentuneimman sisällön. Työpajan pitäjä esitteli ratkaisuna lunttaamisen estämiseksi erilaisia tenttiasetuksia, kuten erityisen lyhyttä vastausaikaa monivalintakysymyksissä tai sitä, että tentissä ei saa liikkua enää takaisinpäin. Nämä saattavat tietyillä aloilla olla toimivia, mutta saavutettavuuden ja erilaisten oppijoiden näkökulmasta ne eivät ole vaihtoehtoja, joita itse haluan suosia.

Yksi mielenkiintoisista puheenvuoroista käsitteli podcasteja opetuksessa. Podcastit ovat tutkitusti ihmisille mieluinen ja myös tehokas tapa omaksua uutta tietoa. Podcastien rakentamiseen on mahdollista myös hyödyntää tekoälyä esimerkiksi pyytämällä generoimaan luentodioista jaksolle hyvän rakenteen. Voit lukea podcast-luennosta lisää täältä:

Kaikkiaan opintomatka oli ajatuksia herättävä ja uutta tietoa kerryttävä ja inspiroiva. Kiitos Ruuskasen säätiölle matkamme tukemisesta!

Kirjoittaja: Miina Kivelä, digilehtori, Lime-osaamisyksikkö

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi