2Messuille osallistuminen osui opintojen kannalta juuri sopivaan vaiheeseen, koska monipuolisten opintosisältöjen ansiosta olimme saaneet jo hyvät pohjatiedot aihepiirin tarkasteluun. Tänä syksynä olemme opiskelleet muun muassa tekoälyä, data-analytiikkaa ja terveydenhuollon järjestelmiä ja prosesseja.
Tuoreiden tietojen kanssa oli kiinnostavaa lähteä tutustumaan hyvinvointiteknologiaan kansainvälisestä näkökulmasta; mistä maailmalla pöhistään ja mitä terveysteknologiassa tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella? Näihin kysymyksiin Medica tarjosi vastauksia 17 messuhallin mitalta neljän päivän ajan.
Messutarjonta oli ylitsevuotavaista. Jo ensimmäisenä päivänä selvisi, että tällaisen messukolossin selättäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista strategiaa. Suomalaisen messukävijän fiilistelymentaliteetti ei ilmiselvästi ole hyvä lähestymistapa valtavaan informaatiotulvaan. Jos et ollut mukana, niin ei huolta!
TOP 10 -poiminnat messuilta:
1. Meet the Chinese Competence
Kiina on nouseva poliittistaloudellinen mahti. Medica-messut tarjosivat yhden selityksen tähän; kiinalaiset osaavat todellakin myydä! He kohtelevat kaikkia kontakteja potentiaalisina asiakkaina ja heidän osastonsa olivat joko hyvin interaktiivisia ja osallistavia tai teollisen tehokkaita. Periaatteena vaikutti olevan ”more is better”; Kiinan strategia terveysteknologiamarkkinoille vaikuttaa olevan silkka volyymi. Heillä oli myös käytännönläheisimmät innovaatiot. Vai mitä sanotte ympärileikkauspyssystä tai kauko-ohjatusta sydänleikkauksesta 5G -live streamilla?
2. Uni on paras lääke
Viimeaikainen tutkimustieto osoittaa, että enää pelkkä ravinto ja liikunta ei riitä. Unen ja palautumisen merkitys on nostettu keskiöön ja tämä näkyy myös terveysteknologisissa innovaatioissa. Unen laadun seuranta alkaa olla jo vanhaa ja vakiintunutta teknologiaa, joka on mukana perustasoisissakin aktiivilaitteissa. Medicassa unta haluttiin narrata tyynyn alle asetettavalla laitteella, joka stimuloi aivoaaltoja ja auttaa nukahtamaan nopeammin, syvemmin, paremmin ja kauemmin. Uniongelmiin oli myös tarjolla jo jonkinmoista gadgetia. Kuorsaatko? Ei hätää, Goodsomnia mittaa, seuraa, nauhoittaa ja hoitaa kuorsaamisen. Epäiletkö uniapneaa? Unohda hankalat unilaboratoriotutkimukset. Nukutteen laitteella diagnosointi voidaan hoitaa kotioloissa. Kuka keksisi vielä sellaisen laitteen, joka kilauttaisi kaikki päätelaitteet yhdeksältä kiinni ja veisi tietotyöläisen ajoissa hammaspesulle?
3. Potilaslähtöisyys on pop
On hienoa huomata, kuinka useimmat innovaatiot ja nousevat teknologiat kumpuavat aidosta potilaslähtöisyydestä. Potilas nähdään yhä enemmän subjektina, yhteistyökumppanina ja toimintaan aktiivisesti osallistuvana kuluttajana, jota halutaan palvella paremmin. Potilaan oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, kun heidät otetaan mukaan terveydenhuollon prosesseihin oman terveytensä asiantuntijoina. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtäväksi jää tämän asiantuntijuuden tukeminen omalla osaamisellaan.
Perinteiset terveystuotteet ovat yhä pienempiä, kevyempiä ja kustomoitavampia. Uusin terveysteknologia tukee yksilöllisyyttä, identiteettiä ja mahdollistaa itseilmaisun, kun potilaan vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät omaan terveyteen liittyvien valintojen ja räätälöityjen terveysratkaisujen kautta.
4. Suomalainen osaaminen erottuu edukseen
Suomalaisten messuosastot olivat Medican parhaimmistoa. Tuotteet olivat selkeästi esillä ja työntekijät pyrkivät aktiivisesti kontaktoimaan messukävijöitä. Osastoilla oli interaktiivisuutta ja innovaatioita havainnollistettiin konkreettisesti. Jos kiinalaiset ovat hyviä myymään, niin suomalaiset ovat hyviä datan tarinallistamisessa ja presentoimisessa. Myös suomalaisuus oli hyvin esillä, eikä kenellekään jäänyt epäselväksi, mistä pienestä, mutta pippurisesta maasta on kyse! Medicassa saattoi ylpeänä kertoa olevansa Suomesta. Jos messukävijöille ei muuta Suomesta jäänytkään mieleen, niin ainakin jokaisella osastolla tarjottu klassikko; ihanasti suussa sulava Fazerin sininen.
5. Teknologia integroituu
Arkeen, esineisiin, vaatteisiin. Tulevaisuudessa meillä on päällämme, jos jonkin moista sensoria ja askellamme älykkäillä kengänpohjallisilla. Teknologia on mukana applikaatioissa ja arjessa, kaikki on yhä lähempänä ja helpommin saatavilla. Suomessa terveydenhuolto digitalisoituu vauhdilla ja meille erilaiset terveyssovellukset ovat yhä tutumpia. Kun näihin yhdistetään sensoritekniikkaa hyödyntävät vaatteet ja arkiset esineet, niin mikään elintoiminnoistamme ei jää enää mittaamatta. Mooren laki rulaa terveysteknologiassa; kaikki on yhä pienempää ja kevyempää, jolloin teknologia on integroitavissa yhä pienempiin tuotteisiin. Non-invasiivisuus vähentää sairaanhoidon tuntua ja siten terveydenhuolto integroituu aidosti osaksi ihmisten elämää – tulevaisuudessa se ei ole enää arjesta erillinen toiminto, joka tapahtuu sairaalassa, vaan yhä arkinen ja jokapäiväinen toiminto kuin tekstiviesti tai selfie.
Medicassa yksi selkeä trendi oli myös monitoiminnallisuus. Laitteet integroituvat myös toisiinsa siten, että yhdellä laitteella on mahdollista tehdä useita samaan prosessiin liittyviä toimintoja. Tästä hyvänä esimerkkinä kirurgiseen käsienpesuun tarkoitettu aparaatti, joka annostelee koskematta niin saippuan, veden kuin käsidesin.
6. Kestävä kehitys ei ole vielä terveysteknologien trendi
Medica-messut olivat sikäli ekologiset, että messuilla ei liiemmin jaeltu irtokrääsää. Tämä saattoi kuitenkin olla enemmän kulttuurillinen piirre kuin ekologinen valinta. Kestävää kehitystä ei kuitenkaan tuotu esille samoin kuin monilla muilla toimialoilla ja sitä olisimme kaivanneet enemmän. Toki digitalisaatio sinänsä edistää kestävää kehitystä, mutta tämä näkökulma jäi muiden pointtien varjoon. Kestävä kehitys ja ekologisuus voisi olla myös hyvinvointi- ja terveysteknologinen trendi ja kilpailuvaltti.
7. Suomella on hyvä etumatka
Suomalaiset ovat kovia luomaan uutta ja meidän tuotteemme ovat pääosin uusia sinisten merien innovaatioita, joilla ei ole vielä kansainvälisiä kilpailijoita. Tuotteet on hyvin testattu ja kliininen data on vakuuttavaa. Suomalaiset eivät myy messuilla vakuumineuloja, vaan läpimurtoteknologioita.
Myös suomalaiset terveydenhuollon järjestelmät saavat ulkomaiset kilpailijat haukkomaan henkeään, vaikka suomalaiselle potilaalle ne ovat arkipäivää. E-resepti on muualla Euroopassa uusinta uutta, erityisesti sen kansallinen ulottuvuus ja tehokas jalkautuminen koko suomalaiseen terveydenhuoltoon.
8. Dataa kerätään paljon, mutta mitä sillä tehdään?
Datan sanotaan olevan uusi öljy, mutta sen jatkojalostaminen on jäänyt vielä puolitiehen. Erilaiset laitteet ja sensorit keräävät dataa, mutta tuntuu, ettei kukaan oikein vielä tiedä, mitä sillä kaikella tiedolla tehdään tai voidaan tehdä. Medica-messuilla oli hyvin vähän data-analytiikan ratkaisuja. Useimmat yritykset kertoivat tallentavansa datan pilveen, mutta mitä sitten tapahtuu? Ehkä seuraavat Medica-messut pureutuvat tähän ongelmaan ja yritykset kehittävät tuotteitaan myös hyödyntämään arvokasta terveysdataa.
9. Lisää minkä tahansa sanan eteen ”deep”, niin olet trendin aallonharjalla
Deep learning. Deep-dive session. Deep tracking. Deep AI. Eikö kuulostakin heti uskottavammalta? Mutta onko kukaan pureutunut, mitä tämä mystinen termi oikeastaan tarkoittaa? Onko ”deep” vain jotain enemmän, parempaa, syvempää, saturoituneempaa? Deep on ilmiselvästi terveysteknologian lempitermi, jonka voi liittää huolettomasti melkein mihin tahansa. Jos siis sinulla on takataskussasi uusi teknologia, niin liitä nimen eteen ”deep” ja voit olla varma, että keynote-puheenvuoro seuraaville Medica-messuille on taattu!
10. Globaalit ongelmat ovat yhteisiä, mutta ratkaisut paikallisia
Ilmastonmuutos, väestönkasvu, huoltosuhteen heikkeneminen ja resurssipula ovat ongelmia, jotka jaamme globaalisti. Ratkaisut eivät kuitenkaan voi olla globaaleja, koska eri alueiden ja maiden erityispiirteet tekevät ratkaisujen skaalaamisesta haastavaa, jopa mahdotonta. Meidän pitää samaan aikaan kyetä keskustelemaan ongelmista yhdessä, mutta etsiä ratkaisuja paikallisesti ja siiloutumatta. Maailmassa on vielä paljon alueita, jotka eivät ole alkeellisimmankaan terveysteknologian saavutettavissa ja samalla, kun kehitämme hologrammikirurgiaa, meidän pitää kehittää perustasoista terveysteknologiaa kaikkein köyhimpien väestönosien saataville. Digitalisoituvassa maailmassa Intian slummit eivät ole enää ”jonkun muun ongelma”, vaan yhteinen vastuu, jota voimme keventää terveysteknologian avulla.
Joidenkin korvissa hyvinvointi- ja terveysteknologiassa on hieman elitistinen sivumaku. Suomalaiset asukkaan digipalvelut ovat kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että terveysteknologia ei ole pelkkää scifiä, vaan inhimillisiä arkipäivän ratkaisuja todellisten, elävien ihmisten ongelmiin.
Teksti ja kuvat: Hyvinvointiteknologian ylemmän tutkinto-ohjelman opiskelijat: Tiinaleena Häyhä, Marjo Kritz, Wilma Juusonen, Riikka Ahlfors, Ville Luhtalo, Mirka Piiroinen ja Antti Lehti.
Kommentit