Hyppää sisältöön
TAMK-blogi

Konepaja-akatemia 2.0: Yhteiskehittämisellä kohti tulevaisuuden koulutusta

— Riikka Kramer
Kehitteillä oleva VR-hiontasimulaattori.
Kuva 1: Kehitteillä oleva VR-hiontasimulaattori.

Konepaja-akatemia 2.0 on TAMKin ja Saskyn yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää teollisuuden koulutusmalleja, osaamisen siirtoa ja koulutusteknologioita vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Hankkeessa yhdistyvät yritykset, koulutusorganisaatiot ja asiantuntijat, jotka etsivät yhdessä ratkaisuja siihen, miten osaamista voidaan kehittää tehokkaammin ja kohdistaa sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Keskeisiä teemoja ovat VR- ja simulaatiopohjaisen oppimisen kehittäminen, hiljaisen tiedon siirtämisen menetelmät sekä perinteisten koulutusmallien modernisointi. Näitä aiheita käsiteltiin myös Konepaja-akatemian yhteiskehittämisen työpajassa, jossa teoria ja käytäntö yhdistyivät konkreettisiksi kehitysaskeliksi.

VR-simulaattori työkaluna

Työpajan yksi kohokohta oli VR-pohjaisen hiontasimulaattorin testaaminen. Simulaattorit tarjoavat oppimiselle ainutlaatuisia mahdollisuuksia: turvallinen harjoitteluympäristö, toistettavuus ja kustannustehokkuus ilman laitteiden ja materiaalin kulumista. Mutta miten hyvin ne oikeasti tukevat oppimista? Osallistujien kokemukset vahvistivat sen, että simulaattori toimii erityisesti aloittelijoille, jotka voivat saada kokonaisvaltaisen käsityksen hiontaprosessista ennen siirtymistä fyysisiin laitteisiin. Teollisuuden edustajilta saatiin hyvää palautetta ja ehdotuksia simulaattorin kehittämiseksi esimerkiksi äänimaailman ja ohjausjärjestelmän osalta. Konepajalla vähemmän kokeneet työntekijät voivat pyytää apua kokeneemmalta kollegalta tai esihenkilöltä kohdatessaan haasteita. Tämä epämuodollinen vertaisoppiminen on tärkeää asiantuntijuuden ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiselle. Virtuaaliympäristössä tätä vastaa simulaattoriin yhdessä ideoitu ”Master Button” -toiminto, joka toimii sisäänrakennettuna asiantuntija-avustajana. Kun painiketta käytetään, se tarjoaa tilannekohtaisia ohjeita, kuten visuaalisia vihjeitä, vaiheittaisia ohjeita tai parhaita käytäntöjä juuri käsillä olevaan tehtävään liittyen.

Yhteiskehittämisen työpajassa projektipäällikkö Mika Nikander opastaa VR-hiontasimulaattorin käyttöä.
Kuva 2: Yhteiskehittämisen työpajassa projektipäällikkö Mika Nikander opastaa VR-hiontasimulaattorin käyttöä.

 

Hiljaisen tiedon siirtäminen – siiloutumisen esteet murrettava

Työpajassa käsiteltiin myös hiljaisen tiedon siirtämisen haasteita, erityisesti SECI-mallin näkökulmasta. Hiljainen tieto – eli kokemusperäinen osaaminen, joka ei löydy ohjekirjoista – on teollisuudessa tärkeää. Mutta miten se saadaan siirtymään uusille työntekijöille? Osallistujat tunnistivat siiloutumisen yhdeksi esteeksi: tieto jää helposti osastoille tai yksittäisille asiantuntijoille, eikä se siirry systemaattisesti eteenpäin. Ratkaisuksi ehdotettiin muun muassa mentoroinnin vahvistamista, systemaattista dokumentointia ja käytäntöjen yhtenäistämistä. Vain oikeaa tietoa kannattaa siirtää – siksi perinteiseen tiedon siirtämiseen mestari-kisälli-mallilla ehdotettiin mukaan mentoria joka pystyy validoimaan siirrettävän tiedon. Huonoja toimintatapoja ei kannata siirtää vain siksi, että ”näin on aina tehty”. Konepaja-akatemian koulutuskonseptin lähestymistapa perustuu siten dialogiin ja yhteiseen ongelmanratkaisuun. Tämä haastaa myös mestarit kehittämään omia pedagogisia taitojaan – sillä hyvä asiantuntija ei aina automaattisesti ole hyvä kouluttaja.

Lisätietoja Konepaja-akatemia 2.0 -hankkeesta: https://projects.tuni.fi/konepajaakatemia/

 

Kirjoittajat: Sami Suhonen (TAMK), Riika Kankaanpää (SASKY)

Kuvat:

Kuva 1: Konepaja-akatemia 2.0:n tiedostot/arkisto

Kuva 2: Riika Kankaanpää

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Tuotteiden ja osaamisen kehitys kiertotaloudessa ja vihreän siirtymän haasteissa

Kiertotalous ja vihreän siirtymän ratkaisut ovat tuotteiden valmistajien ja arvoketjun kaikkien toimijoiden sekä kuluttajan arkipäivää. Aurinko- ja tuulienergia sekä romumetallin kierrätys ovat hyviä esimerkkejä. Tuotteen valmistuksessa uusiutuvat, uudelleen käytettävät ja kierrätettävät raaka-aineet, tuotteen uudelleen käytettävyys ja uusiutuva energia tarjoavat mahdollisuuksia, haasteita ja kilpailuetua. Uusiutuvan biomassan ja sivuvirtojen käyttö energian tuotannossa tekee tuotantoyksiköstä energiaomavaraisen ja mahdollistavat tuotteelle esimerkiksi ympäristösertifikaatin ja -merkin. Prosessiteollisuuden sivuvirrat ja kierrätettäväksi suunnitellut tuotteet ja ratkaisut sekä kierrätysmateriaalit ja -komponentit haastavat yrityksiä. Kustannustehokkaat tuotantotekniset ratkaisut ja tuotteiden käyttäjäkokemus vaativat kehitystyötä ja pilotointia.

Blogisarja 2: Formnext-messuilla sai kattavan käsityksen metallien 3D-tulostuksen mahdollisuuksista

Materiaalia lisäävän valmistuksen (AM, Additive Manufacturing, 3D-tulostus) Formnext-messuilla, jotka järjestettiin marraskuussa Frankfurtissa, oli jälleen esillä upea valikoima metallien 3D-tulostuksen eri tekniikoita ja laitteistoja. Erityisesti suorakerrostustulostustekniikan (DED, Direct Energy Deposition) järjestelmätoimittajia oli paikalla runsaasti.