Ennaltaehkäisevien palvelujen merkitys
THL:n vuoden 2022 tilastoraportin mukaan vuonna 2020 lastensuojelun kustannukset olivat yhteensä 1,2 miljardia. Tästä 34 prosenttia eli 574 miljoonaa meni laitossijoituksiin ja koko sijaishuollon osuus lastensuojelun kokonaisuuden kustannuksista on ollut noin kolme neljäsosaa. Usein sijoitetun nuoren käytöshaasteet vaikuttavat siihen, että nuori sijoitetaan perhehoidon sijasta kustannuksiltaan kalliimpaan laitoshoitoon.
Ennaltaehkäisevistä palveluista ja niiden tärkeydestä on puhuttu jo pitkään. Koulun ja varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä rooli lasten ja nuorten haasteissa onkin merkittävä, jotta lapsen ja perheen mahdolliset tuen tarpeet voidaan havaita ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.
Sosionomien tehtävänkuvia kehitetään
Varhaiskasvatuksessa ratkaisuja on lähdetty etsimään varhaiskasvatuslakiin tehtävällä henkilöstörakenteen muutoksella, jossa määritellään sosionomin kelpoisuus sekä korkeakoulutettujen työntekijöiden vähimmäismäärä varhaiskasvatusryhmässä. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvan kehittäminen on kuitenkin vielä osittain kesken.
Koulun puolella ratkaisuja on puolestaan haettu koulusosionomin tehtävänkuvalla. Koulusosionomin työnkuvaa on kehitetty esimerkiksi Tampereella vuonna 2017 alkaneen Tiimikoulu-hankkeen myötä. Tampereen kaupunki ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutetun hankkeen ajatuksena oli jalkauttaa sosionomin osaamista koulumaailmaan. Monissa kunnissa onkin sittemmin lisätty kouluarkeen sosionomitaustaisia ammattilaisia tukemaan koulusosiaalityötä.
Sosionomi arjen hyvinvointia rakentamassa
Koulussa työskentelevän sosionomin ammattinimike vaihtelee kunnittain ja se voi olla esimerkiksi kasvatusohjaaja, kouluyhteisöohjaaja, koulukoppari tai oppilashuollon ohjaaja. Eri nimikkeistä riippumatta, tärkeää on perustehtävä eli varhainen puuttuminen, oppilaan kokonaisvaltainen ohjaus, kasvatuskumppanuus, yhteisöllinen työ sekä verkostoyhteistyö muiden ammattilaisten ja perheen kanssa.
Koulusosionomin ennaltaehkäiseviin tehtäviin kuuluu esimerkiksi oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen, nepsyohjaus sekä yhteisöllisyyden rakentaminen kouluyhteisössä. Koulusosionomi tuo myös tärkeää osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön ja systeemistä ajattelua kouluarkeen. Kaikki nämä ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä elementtejä, joilla voitaisiin pidemmällä aikavälillä välttää lastensuojelun raskaimpia toimenpiteitä.
Useissa kunnissa on saatu positiivisia tuloksia koulusosionomin merkityksestä kouluarjessa, mikä tukee ajatusta koulun tärkeästä roolista nuorten elämässä. Olisiko nyt korkea aika alkaa vakiinnuttaa sosionomin työnkuvaa varhaiskasvatuksen lisäksi myös koulussa, jotta koulun ennaltaehkäisevä rooli vahvistuisi ja useampi nuori voisi välttyä kiireelliseltä sijoitukselta?
Kirjoittajat: Sosionomi (YAMK) -opiskelijat Mia Laikola, Mika Polvisalo, Siru Putkonen, Janita Toivo & Elina Träskbäck sekä yliopettaja Merja Sinkkonen
Kuva: AdobeStock
Blogi on kirjoitettu Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (ylempi AMK) -opiskelijoiden opintojaksolla ”Sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta”.
Lähteet:
Aalto, Maija. 2023. Välituntien erityisagentti. Helsingin Sanomat, kaupunki. Verkkosivu. Viitattu 15.11.2023.
Araneva, Mirjam. 2023. Karut tilastot todistavat, että lastensuojelun järjestelmä ei toimi. Verkkojulkaisu. Viitattu 21.11.2023.
Kettunen, Iita. 2018. Koulusosionomi tukee koko luokan hyvinvointia. Talentia-lehti. Verkkosivu. Viitattu 15.11.2023.
Kommentit