Ohjauksella kestävämpään tulevaisuuteen

–Kestävyysnäkökulma arvopohdintoineen ja yhteinen keskustelu niistä on tärkeää, painottaa ammatillisia opinto-ohjaajia kouluttava Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa TAOKissa kouluttava Outi Rantanen.

TAOKin opo-koulutusryhmissä käydään paljon keskusteluja niin kestävyysasioista kuin arvoistakin. Opinto-ohjaajan on työssään tunnistettava myös omat arvonsa ja ohjattaville on tarjottava paikka, jossa voidaan pohtia arvovalintoja yhdessä. On tärkeää, että ohjattavat tunnistavat niin omat arvonsa kuin yhteisönsäkin arvot. Arvopohdinnalla on yhteyksiä myös ohjattavien omien vahvuuksien tunnistamiseen sekä osallisuuden ja merkityksellisyyden tunteisiin. Jokaisen opiskelijan arvovalintoja tulisi arvostaa ja tukea. Moninaisuuden hyväksyminen on osa kestävämpää ajattelua.

Opinto-ohjaajakoulutuksessa pohditaankin paljon sitä, MITEN arvoista kannattaa opiskelijoiden kanssa keskustella.

Katse tulevaisuudessa

Opinto-ohjaajien työssä on aina tulevaisuuteen suuntautunut orientaatio. Yhä kompleksisemmassa maailmassa on tärkeää, että ohjaaja kehittää omaa osaamistaan ja monipuolistaa näkökulmiaan. Yksi hyvä mahdollisuus tähän on täydennyskoulutusten lisäksi hanketyö.

Hankkeiden kautta avautuu vaikutusmahdollisuuksia, pääsee verkostoitumaan kansallisesti ja kansainvälisesti ja lisäämään omaa ymmärrystään. Hanketunnit tarjoavat mahdollisuuden syventyä uusiin teemoihin.

Esimerkkinä Outi Rantanen mainitsee EduSTA-hankkeen. Hankkeessa pohdittiin opettajien kestävyysosaamisen parantamista ja luotiin osaamismerkkikonstallaatio sen tukemiseksi. Hanketyössä kansainvälinen ohjaajien kestävyyskeskustelu avasi uusia näkökulmia ja tarjosi mahdollisuuden kehittää ja kehittyä. Tämä viitekehys antoi hyvän kehikon pohtia myös opinto-ohjaajien kestävyysosaamista.

Rakenteet haastavat – yhteisiä tavoitteita on silti

TAOKissa opinto-ohjaaja- ja erityisopettajaopiskelijat tekevät yhdessä viiden opintopisteen opintojakson “Ohjaus ja tuki osallisuuden rakentajana”, jossa sosiaalisen kestävyyden näkökulma on vahvasti läsnä.

Opinnoissa tutustutaan myös yhteisiä jo olemassa olevia ohjeistoja, jotka tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua kestävän kehityksen teemaan kokonaisvaltaisesti. Outi Rantanen mainitsee muun muassa Agenda 2030-toimintaohjelman selkeine tavoitteineen. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Tutustuessaan tavoitteisiin ohjaaja saa tukea siitä, että hän toimii osana laajempaa kokonaisuutta. Myös ohjelman laajuus ja eri ulottuvuudet aukeavat ja helpottavat keskustelujen rakentamista yksittäisistä teemoista ja tavoitteista.

Green Comp on puolestaan kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys, johon ohjaajien tulisi myös ehdottomasti tutustua. https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/bc83061d-74ec-11ec-9136-01aa75ed71a1

On tärkeää hahmottaa, mitä tarkoittaa käsite Green Guidance, avain sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kestävyys sanan laajimmassa merkityksessä. https://www.green-guidance.eu/

Tuntemalla kestävän kehityksen käsitteitä, toimintaohjelmia ja osaamiskehyksiä opinto-ohjaajat saavat työhönsä uudenlaista näkökulmaisuutta ja tavoitteellisuutta. Asiat on helpompi viedä osaksi omaa työtään, kun itse hallitsee kokonaisuuden paremmin. Samalla sirpaleisilta tuntuvat asiat jäsentyvät omassa ajattelussa.

Myös Suomen Opinto-ohjaajat ry:n hyvän ohjauksen kriteerit tukevat ohjaajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Heiltä edellytetään luotettavaa ja ajankohtaista tietoa ja ohjauksen tulisi kehittää myös ohjattavien kriittistä tiedon arviointia.

Yksilönä osana kokonaisuutta

Opinto-ohjauksessa yksittäisten opiskelijoiden kanssa pohditaan heidän tulevaisuuttaan. Jokaisen näkemys hyvästä ja mielekkäästä elämästä on erilainen.

Osa ohjattavista saattaa tuntea ahdistusta tulevaisuutta miettiessään. Vaihtoehtoja on paljon ja muutosvauhti kovaa. Voimme vain arvailla tulevaisuustaitoja. Työssään opinto-ohjaaja joutuu tasapainoilemaan tulevaisuususkon ja toivon luojana, mahdollisuuksien sanoittajana ja ahdistuksen vähentäjänä sekä ohjattavan henkilökohtaisten valintojen tukijana. Ohjattava on kuitenkin se, joka tekee aina itse päätökset.

Yksi kestävyysajattelun merkittävimmistä teemoista on sosiaalinen kestävyys, pitää kaikki mukana ja toimia myös heikoimpien puolesta. Ohjauksen tavoitteena on tukea kaikkien toimijuutta ja osallisuutta. Myös toimimattomia rakenteita on uskallettava haastaa.

Vaikka ohjauksella edistetään yksilöllistä hyvää, on se myös yhteiskunnallista toimintaa. Anne-Mari Souto (2025) puhuu yhteiskunnallisesti tietoisesta ohjausnäkemyksestä. Tähän sisältyy ajatus muutoksesta sekä yksilöllisestä ja sosiaalisesta hyvästä, jota ohjauksella tavoitetaan.

• Tarvitaan ajattelumallia, jossa hahmotetaan kokonaisuuksia. Yhdessä voimme pohtia, miten osallistumalla itse kukin voi toimia pienten tekojen kautta kestävän tulevaisuuden eteen, Outi Rantanen pohtii.

Kestävyys ei saisi jäädä ohjauksessa vain irralliseksi teemaksi, vaan sen tulisi kulkea mukana arjessa läpileikkaavana osana kokonaisuutta.

Teksti:

Heli Antila, TAMK, Pedagogiset ratkaisut