Kiertotalous vähentää kasvihuonekaasuja
Kiertotalouden tavoitteena on siirtymä lineaaritaloudesta kohti ilmastoneutraalia, luonnon kantokykyä edistävää, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta. Kiertotalouden vaikutuksia ympäristöön ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin. Ympäristöministeriön selvityksen tarkoituksena oli selvittää kiertotalouden mahdollisuuksia kasvihuonekaasujenpäästöjen vähennyksessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Selvityksessä tarkasteltiin erilaisten kiertotaloustoimenpiteiden vaikutuksia rakentamisen, metalli- ja metsäteollisuuden, ruoka- ja liikennejärjestelmän, muovien, elektroniikan ja tekstiilien osa-alueilla. Selvityksen mukaan kiertotalouden avulla voidaan vähentää kotimaan kasvihuonekaasupäästöjä selvästi lähes kaikilla tarkasteltavilla osa-alueilla. Henkilökohtaisesti, metsätalouden opiskelijana, olen kiinnostunut erityisesti kiertotalouden mahdollisuuksista metsätaloudessa ja -teollisuudessa.
Myös metsäsektorilla kiertotalous kannattaa
Suomen metsätaloudessa ympäristövaikutuksia on huomioita mm. säästöpuilla ja suojavyöhykkeillä. Tutkimusten mukaan Suomessa ei kuitenkaan jätetä avohakkuiden yhteydessä riittävästi säästöpuita ja myös lahopuun määrä on liian pieni, jolloin metsäluonnon köyhtymistä on vaikea estää. Yleisesti kiertotaloustoimenpiteet, jotka vähentävät puuraaka-aineen ottoa, ovat biodiversiteetin eli monimuotoisuuden kannalta myönteisiä.
Lähtökohtana teollisuuden materiaalitehokkuuden parantamisessa ja puun kaskadikäytön lisäämisessä on, että samasta puumäärästä saadaan tuotettua ja jalostettua enemmän, jolloin metsiin kohdistuu vähemmän painetta. Kaskadikäyttö tarkoittaa raaka-aineiden käytön asettamista tärkeysjärjestykseen resurssitehokuuden aikaansaamiseksi niin, että esimerkiksi puusta tehdään ensin korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka uusiokäytetään tai kierrätetään ja vasta viimeiseksi hyödynnetään energiaksi.
Suomen jo nykyisiltä prosesseiltaan suhteellisen tehokkaassa metsäteollisuudessa materiaalitehokkuuden parantamisen potentiaali ei todennäköisesti ole kovin suuri. Puulla kuitenkin pystytään korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita, jolloin puun käyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden ottoon ja käyttöön liittyviä kielteisiä ympäristövaikutuksia niin biodiversiteettiin kuin kasvihuonekaasupäästöihinkin liittyen.
Entä jatkuva kasvatus?
Metsänhoidon toimenpiteet ovat avainasemassa, kun tarkastellaan metsäbioversideettiä. Metsälaissa säädetään metsänhoidon vähimmäisvaatimuksia, mutta se ei kuitenkaan ole varsinainen kiertotaloustoimenpide, vaan ohjausta. Jatkuvapeitteinen kasvatus ja poimintahakkuut ovat osassa tutkimuksia osoittautuneet monimuotoisuudelle paremmiksi kuin päätehakkuukäytäntö. Jatkuvassa kasvatuksessakin tulee kuitenkin kiinnittää huomiota luonnonhoitoon. Etenkin järeämpää puuta ja lahopuuta lisäävät metsänhoitotoimenpiteet ovat metsäbiodiversiteetin kannalta keskeisiä ja lajiston kannalta etenkin lahopuuta lisäävät ratkaisut ovat merkittäviä.
Mikäli metsäteollisuuden muutos johtaisi siihen, että puusta tehtäisiin yhä enemmän pitkäikäisiä tuotteita, olisi tällä todennäköisesti vaikutusta myös metsänhoitokäytäntöihin. Puumateriaalin käyttöiän kasvattaminen vahvistaisi myös puun kaskadikäyttöä ja sillä olisi myös kiertotaloutta tukeva vaikutus.
Kaiken kaikkiaan materiaalitehokkuuteen liittyvät toimet, joilla puuraaka-aine hyödynnetään tehokkaasti ja kaskadikäyttö lisääntyy merkittävästi, ovat avainasemassa synnyttämässä positiivisia metsäluonnon biodiversiteettivaikutuksia. Näin samasta hakkuumäärästä saadaan enemmän tuotteita, mikä vähentää metsien hyödyntämisen intensiteettiä sekä saadaan enemmän mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa metsänhoito metsäbiodiversiteetin kannalta hyvin.
Ja mikä onkaan lopputulema…
Hiihdon MM-kisat saattavat puhuttaa vielä pitkään – erityisesti miesten 50 kilometrin kilpailun osalta. Kenelle kultainen mitali olisikaan kuulunut; Bolshunoville, Kläbolle vai sittenkin Iversenille. Webinaarin aiheen osalta, ja erityisesti metsätalouden osalta, loppupäätelmä on huomattavasti helpompi. Kiertotalous on uusi normaali ja edistää myös luonnon monimuotoisuutta sekä ehkäisee ilmastonmuutosta!
Kirjoittaja: Riitta Vihuri on liiketalouden lehtori, metsätalouden opiskelija, TAMK Circular and Bioeconomy Actions -tutkimusryhmän jäsen ja toimii innoissaan myös TAMKin koordinoimassa PITS – Pirkanmaan teolliset symbioosit -hankkeessa sekä JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -hankkeessa.
Lähteet:
Ruokamo, E., Savolainen, H., Seppälä, J., Sironen, S., Räisänen, M., Auvinen, A-P., & Antikainen, R. 2021. Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Ympäristöministeriö. Helsinki.
Sitra. Tulevaisuussanasto. Kaskadi-periaate. Luettu 9.3.2021. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/kaskadi-periaate/
Pääkuva: Jaakko Saarilampi
Kommentit