Typografia on tekstin ja kirjainten asettelua, jonka tarkoituksena on helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto. Typografiaa on kaikkialla siellä, missä on tekstiäkin ja siinä on muun muassa kyse rivivälistyksestä, kirjainten ja sanojen etäisyyksistä, kirjaintyypeistä, merkkiväleistä, tekstipalstojen muodosta, yksittäisten kirjainten ylä- ja alapidennysten suhteista sekä fontin tyylistä.
Saavutettavuus on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi digitaalisten aineistojen suunnittelua. Sen huomioiminen myös muussa visuaalisessa suunnittelussa on kaikkien etu. Saavutettavuus perustuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin, ja sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki ihmiset, myös ne, joilla on erilaisia toiminnallisia rajoitteita tai haasteita, voivat käyttää digitaalisia palveluita yhdenvertaisesti.
Saavutettava typografia pitää sisällään seuraavia seikkoja:
-
Luettavuus
Kirjainten tulee erottua selkeästi toisistaan, eikä mikään kirjain tai numero saa sekoittua toiseen (esimerkiksi numero 1 ja pieni L-kirjain).
-
Fontin sopiva koko, riviväli ja kirjainvälistykset
Tekstin koon ja rivivälin tulee olla sellaisia, että silmä voi helposti seurata tekstiä. Ihanteellinen rivin pituus on 55–60 merkkiä (Itkonen 2004, 84). Mitä pidempiä rivit ovat, sitä suurempi kirjainkoko ja riviväli tarvitaan lukemisen helpottamiseksi. Merkkivälit voivat muodostua haasteellisiksi esimerkiksi tasapalstaa käytettäessä. Tällöin yksittäisten merkkien ja sanojen väliin jää usein liikaa tyhjää tilaa, mikä katkaisee lukemisen flow’n.
-
Kontrasti
Fontin ja taustavärin tulee erottua selvästi toisistaan. Tätä ei voi arvioida luotettavasti pelkällä silmällä, vaan tilanteen voi tarkistaa esimerkiksi kontrastintarkastajalla.
-
Tarkoituksenmukaisuus
Fonttivalinnan tulee tukea viestin sisältöä. Typografialla voi revitellä, mutta luettavuus on aina etusijalla. Revittely ei palvele ketään, jos tekstistä ei saa selvää.
-
Tekstin hierarkia
Tekstissä tulee olla selkeästi erottuvat otsikot, väliotsikot ja leipäteksti. Tämä helpottaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuuden. Erottelua ei saa tehdä pelkästään väreillä, vaan fonttikoon ja -leikkauksen vaihtelulla on keskeinen rooli.
Fonttivalinnalla on suuri merkitys saavutettavan sisällön luomisessa. Brändifonttimme ovat saavutettavuuden kannalta toimivia, ja digitaalisessa ympäristössä käytettävät Open Sans ja Arial ovat saavutettavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi dysleksiaa sairastavat hyötyvät fonteista, joissa kirjaimet eivät peilaa toisiaan ja joissa on selkeät muotovaihtelut, kuten näissä fonteissa.
Myös verkkosivujen responsiivinen suunnittelu on osa saavutettavaa kokonaisuutta typografian näkökulmasta. Tällöin fontit eivät sumennu tai vääristy suurennettaessa, vaan skaalautuvat ja säilyttävät erottuvuutensa, vaikka sivustoa luetaan eri kokoisilla laitteilla.
Hyvä typografia tarkoittaa sitä, että tekstiä on vaivatonta lukea. Siihen ei parhaassa tapauksessa kiinnitä edes huomiota ja silloin taittaja tai verkkosivusuunnittelija on onnistunut työssään. Saavutettava typografia ei ole pröystäilevää tai äänekästä, vaan sen ainoa tehtävä on palvella käyttäjää.
Lähteet:
Arctic Nexus: https://arcticnexus.com/saavutettavuus-fontti/
Itkonen Markus, Typografian käsikirja, kolmas laajennettu painos, 2004, Gummerus
Kirjoittaja ja kuva: Minttu Rantanen, viestinnän asiantuntija, graafinen suunnittelu, TAMK
Kommentit