Korkeakoulut ja yritykset – Näin osaaminen saadaan tehokkaammin käyttöön

Tekoälyllä luotu kuva, jossa kaksi henkilöä kättelee.
Kuva: Luotu ChatGPT:llä

Suomessa korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on jo monin tavoin toimivaa. Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alalla nähdään toistuvasti hienoja esimerkkejä siitä, kuinka tutkimus, opetus ja innovaatiot kohtaavat. Mutta miten tätä yhteistyötä voisi vielä kehittää? Miten korkeakoulut voisivat entistä tehokkaammin tuoda pieniä, mutta arvokkaita osaamiskokonaisuuksia yritysten käyttöön?

Yhteistyön nykytila

Yritykset hyötyvät korkeakoulujen tutkimusresursseista ja opiskelijoiden tuoreista näkökulmista. Opiskelijat puolestaan saavat käytännön kokemusta, kontakteja ja mahdollisuuden soveltaa oppimaansa todellisissa projekteissa. Tämä win-win-tilanne on erinomainen pohja, mutta usein yhteistyö perustuu yksittäisten henkilöiden aktiivisuuteen ja sattumaan – ei vielä systemaattisiin rakenteisiin. (Terveysteknologia ry, 2025)

 

Viisi esimerkkkiä kehittää yhteistyötä:

1. Modulaariset osaamiskokonaisuudet

Korkeakoulut voisivat tuotteistaa lyhyitä, selkeästi rajattuja osaamiskokonaisuuksia, joita yritykset voisivat hyödyntää esimerkiksi tuotekehityksessä tai palvelumuotoilussa. Esimerkkejä terveysteknologian puolelle voisivat olla:

  • Käytettävyystestauksen perusteet
  • Kliinisen tutkimuksen suunnittelu
  • Datankeruun ja analyysin työkalut

 

2. Digitaalinen yhteistyöalusta

Yhteistyön helpottamiseksi tarvitaan näkyvyyttä. Digitaalinen alusta, jossa yritykset voivat selata tarjolla olevia osaamiskokonaisuuksia, opiskelijaprofiileja ja projektiehdotuksia, loisi uudenlaisen kohtaamispaikan. Tällainen alusta voisi toimia myös matchmaking-työkaluna.

 

3. Yhteistyö osaksi opetussuunnitelmaa

Yritysyhteistyö tulisi sisällyttää osaksi opintoja esimerkiksi projektikursseina, harjoittelujaksoina tai opinnäytetöinä. Tämä madaltaisi kynnystä osallistua ja loisi systemaattisen polun osaamisen siirtymiselle työelämään.

 

4. Yritysyhteistyön koordinaattorit

Korkeakouluihin voitaisiin nimetä yritysyhteistyökoordinaattoreita, joiden tehtävänä olisi aktiivisesti rakentaa ja ylläpitää suhteita yritysmaailmaan. He voisivat myös tukea opiskelijoita ja opettajia yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa.

 

5. Palaute ja jatkuva kehittäminen

Jokaisesta yhteistyöprojektista tulisi kerätä palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Näin voidaan tunnistaa toimivat käytännöt ja kehittää osaamiskokonaisuuksia edelleen vastaamaan työelämän tarpeita.

 

Kuinka pääsemme kohti vaikuttavampaa yhteistyötä?

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö ei ole vain opiskelijoiden työllistymisen tukemista – se on myös kansallisen innovaatiokyvykkyyden vahvistamista, joka puolestaan heijastuu suoraan Suomen vientiin. Kun osaaminen liikkuu ketterästi ja rakenteet tukevat yhteistyötä, syntyy uusia ratkaisuja, parempia tuotteita ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. POIJU-hankkeessa (Piiroinen, Järvinen & Pirhonen, 2025) tähtäämme kehittämään korkeakoulujen kyvykkyyttä vastata työelämän pienten osaamiskokonaisuuksien tarpeisiin. Voit tutustua hankkeeseen tarkemmin täältä.

 

Lähteet:

Terveysteknologia ry (2025, 29. huhtikuuta). Korkeakouluyhteistyö vauhdittaa terveysteknologian innovointia.
https://teknologiateollisuus.fi/healthtech/korkeakouluyhteistyo-vauhdittaa-terveysteknologian-innovointia/

Piiroinen, I., Järvinen, H., & Pirhonen, J.-P. (2025, 3. toukokuuta). Tästä se alkaa – jatkuvan oppimisen suunta kirkastuu POIJU‑hankkeessa. POIJU‑hanke. Tampereen korkeakoulut.

https://projects.tuni.fi/poiju/jatkuva-oppiminen/tasta-se-alkaa-jatkuvan-oppimisen-suunta-kirkastuu-poiju-hankkeessa/ 

 

Kirjoittajat: Jukka-Pekka Pirhonen, Hannu Järvinen, Ilkka Piiroinen

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *